


Yhteistyökumppanin mainos:


Miten kysytään Ruotsiksi, että onko sinulla jo jojo?
- Har du redan redanredan?
Svantella ja Håkanilla oli sukset menneet perusteellisesti ristiin.
Svante murjotti olohuoneessa kädet puuskassa, kun Håkan pakkasi kassinsa ja valmistautui lähtemään.
Kenkiä sitoessaan Håkanilta pääsi pieni pieru. Svante siihen:
- Turha tässä vaiheessa enää mitään lentosuukkoja lähetellä!
Kuollut, mutta hyväntuoksuinen saari Ruotsissa on Dödö.
Laivan haaksirikossa henkiin jäi kuusi naista ja yksi mies. He onnistuivat pelastautumaan pienelle saarelle.
Aikaa kului, ja naiset alkoivat vaatia mieheltä aina vain lisää lempeä. Koko touhuun jo väsyneenä mies jakoi jokaiselle naiselle oman viikonpäivän. Sunnuntaina hän piti vapaata, kulki onnellisena saarella ja kalasteli.
Eräänä päivänä mies huomasi vähän matkan päässä jonkun uivan saarta kohti. Hän huomasi, että tulija oli mies.
Kun tulokas rantautui, meni mies iloisena tervehtimään tätä. Uusi mies sanoi:
- Hej, jag heter Erik Svensson.
Siihen mies tuumasi:
- Perkele! Siinä meni viimeinenkin vapaapäivä.
Miksi ruotsalainen kantaa autonovea autiomaassa?
- Jos tulee kuuma niin voi avata ikkunan.
Suomalainen ja ruotsalainen kilpailivat, kumpi uskaltaa kurkotella kauemmas reunan yli pilvenpiirtäjän katolta.
- Yhtäkkiä ruotsalainen voitti.
Tyhmä ruotsalainen, viisas ruotsalainen, joulupukki ja hammaskeiju kävelivät kadulla.
He näkivät maassa satasen setelin. Kuka sen poimi?
- Ei kukaan. Viisasta ruotsalaista, joulupukkia ja hammaskeijua ei ole olemassa, ja tyhmä ruotsalainen luuli sitä purukumipaperiksi.
Pienlentokone syöksyi hautausmaalle Ruotsissa!
- 168 ruumista jo löydetty.
Oletko kuullut ruotsalaisesta, jonka kirjasto paloi?
Molemmat kirjat menivät, eikä toista ollut edes vielä väritetty.
Suomalainen antoi eräänä jouluna ruotsalaiselle ystävälleen lahjaksi palapelin. Ruotsalainen ilahtui lahjasta ja kävi heti toimeen.
Eräänä yönä maaliskuussa suomalainen heräsi ruotsalaisen puhelinsoittoon.
– Hei! Kuule, nyt minä olen saanut valmiiksi sen palapelin, jonka annoit minulle jouluna.
– Vai niin. Etkö olisi voinut odottaa aamuun, ennen kuin kerrot tästä?
– Arvelin, että haluat kuulla tästä heti, kun tämä valmistui näin nopeasti. Minulla meni tähän vain kolme kuukautta, vaikka laatikon kannessa lukee 4-6 vuotta!











