Pikku-Kallen piti opetella koulutehtävänä kolme uutta sanaa. Ensimmäinen oli “haista home“, seuraava sana oli “supersankari“ ja kolmas sana oli “jee jee“.
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta koulussa: - Mitkä ovat sinun kolme uutta sanaa?
Pikku Kalle vastasi: - Haista home.
Opettaja sanoi ihmetellen: - Mikä oikein luulet olevasi?
Pikku-Kalle jatkoi: - Supersankari.
Opettaja sanoi nyt hermostuneena: - No niin, sitten mennään rehtorin puhutteluun!
Pikku-Kallen kouluun oli tullut uusi, kaunis naispuolinen terveydenhoitaja.
Eräänä päivänä Kalle meni terveydenhoitajan luo, laski housunsa paljastaen sukukalleutensa ja tokaisi: - Sitä pitäs vähä tutkia.
Terveydenhoitaja tutki Kallen elintä lämpimin, hellin käsin. Puristeli, veti liikkuvat taakse, katseli, puristi hellästi varresta ja kiveksistä saaden aikaan Kallelle erektion.
Viimein terveydenhoitaja totesi hymyillen: - Ei tässä ole minun nähdäkseni mitään vikaa.
Kalle tokaisi: - Ei olekaan... Mut eiks ookki komee.
Kotiin oli tulossa äidille miesvieras. Äiti halusi miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa, mutta poika meinasi olla läsnä jatkuvasti.
Äiti keksi, miten saisi Pikku-Kallen pysymään toisella puolella asuntoa. Hän ehdotti, että Pikku-Kalle istuisi ikkunan ääressä ja laskisi ohi kulkevia ihmisiä. Kalle saisi vitosen jokaisesta ihmisestä, joka kulkee talon ohitse.
Pikku-Kalle kävi laskemaan ja ihmisiä kulki harvakseltaan: - Yksi, kaksi, kolme, neljä...
Sitten yhtäkkiä Kalle huusi innostuksesta ääneen: - Voi vittu, nyt tuli äitille nussiminen kalliiksi, tulee hautajaissaatto!
Koulussa opettaja kysyy oppilailtaan, osaako joku kertoa jonkin tarinan, johon sisältyy elämänopetus?
Pikku-Kalle viittaa ja kertoo: - Talvisodassa isä joutui yksin salaiseen operaatioon vihollisten linjojen taakse. Hän puki lumipuvun päälleen, otti selkäänsä repullisen käsikranaatteja ja heitti olalleen kaksi konepistoolia. Kapteeni antoi isälle vielä huikan kenttäpullostaan ja niin isä ryömi vihollisen puolelle. Yhtäkkiä joku huomasi hänet ja teki hälytyksen. Isä heitti käsikranaateillaan neljä vihollisen korsua paskaksi, ampui konepistooleillaan 79 ryssää kuoliaaksi, tappoi puukolla 14 ja kuristi pari vihollista vielä paljain käsin. Sitten hän hiihti takaisin omien puolelle yhdeksän vankia mukanaan.
Opettaja kysyy ihmeissään: - Mikä elämänopetus tähän tarinaan liittyy?
Pikku-Kalle: - Ettei suomalaiselle kannata vittuilla silloin, kun hän on vähän ottanut!
Koulussa oli uskonnon tunti,opettaja kysyi oppilailta, että kuka särki Jerikon muurit, luokkaan syvä tuli hiljaisuus.
Lopulta opettaja kysyi Pikku-Kallelta, että kuka särki Jerikon muurit. Kalle sanoi itku kurkussa ettei hän ole särkenyt niitä. Opettaja sanoi, älähän Kalle itke kyllä opettaja uskoo ettet sinä niitä särkenyt.
Meni viikko, opettaja tapasi kylällä Kallen isän ja kertoi mitä uskontotunnilla oli tapahtunut. Siihen Kallen isä sanoi, että jos Kalle kerta on sanonut ettei se ole särkenyt niitä, niin Kalle ei ole sitten kans särkenyt niitä. Opettaja meni ihan hiljaiseksi eikä osannut sanoa enää mitään Kallen isälle.
Meni pari viikkoa tästä ja opettaja kysyi kunnanvaltuuston kokouksessa kunnanjohtajalta, että minkälaista porukkaa Kallen perhe oikein on, kun hän uskonnon tunnilla kysyi Kallelta, että kuka rikkoi Jerikon muurit niin Kalle puskahti itkuun ja sanoi ettei hän niitä rikkonut. Kun hän myöhemmin kertoi asiasta Kallen isälle, niin isä sanoi että jos Kalle sanoi ettei hän niitä särkenyt niin Kalle ei ole särkenyt niitä.
Kunnanjohtaja sanoi opetajalle, että ollaan mekin ihan hiljaa asiasta ja maksetaan ne kunnan varoista.
Virtasten talossa oli päivällisaika. Isä oli keittiössä kokkaamassa. Yhtäkkiä Pikku-Kalle tuli keittiöön.
Pikku-Kalle näytti mietteliäältä, kun hän istuutui pöydän ääreen.
Isä kysyi: – Onko mielessäsi jotain, poikani?
Pikku-Kalle vastasi: – Hmm… on. Miksi sitä kutsutaan, kun kaksi ihmistä makaa toistensa päällä?
Isä nolostui välittömästi ja lehahti tomaatinpunaiseksi. Kukista ja mehiläisistä puhuminen tuntui hieman aikaiselta, mutta samalla hän ei halunnut valehdella pojalleen.
Isä vastasi hieman varovaisesti: – Sitä kutsutaan rakastelemiseksi.
Pikku-Kalle totesi hetken kuluttua: – Ei, en usko, että sitä kutsutaan niin.
Nyt isä nolostui entisestään, mutta lopulta sai sanottua: – Sitä kutsutaan myös naimiseksi.
Pikku-Kalle sanoi: – Ei, ei sitäkään.
Isä ajatteli, että mikä tuota lasta oikein vaivaa ja tokaisi hermostuneena: – No mitä helvettiä, sitä kutsutaan nussimiseksi!
Pikku-Kallen silmät alkoivat loistaa ja hän sanoi: – Nyt keksin! Se on kerrossänky!
Pikku-Kalle osoitti sormellaan kadulla paritteleva koiria ja kysyi isältään, mitä eläimet tekevät.
Isä keksi nopean selityksen: - Katsohan, tuo takimmainen koira on varmaankin loukannut käpälänsä ja tuo etummainen koira yrittää auttaa ja kantaa sitä.
Kalle tuumi: - Voihan vittu... ihan niin kuin ihmiset! Heti, kun yrittää auttaa jotakuta, niin joutuu nussituksi.
Vitsi on hauska tapa ilahduttaa kaveria ja vitsin jakaminen kaverille pikku-kalle vitsit kategoriasta ilahduttaa varmasti ja on päivän piristys. Olemme keränneet tänne parhaat pikku-kalle vitsit, joita on kokoelmassa mahtavat 120 kappaletta.
Jaa Pikku-Kalle vitsit:
Yhteistyökumppanin mainos:
Kuuntele Pikku-Kalle vitsit Youtubessa:
Vitsien Vitsit -kanavalta löydät Pikku-Kalle vitsit valmiiksi luettuna, joten säästyt itse lukemisen vaivalta. Piristä arkeasi kuuntelemalla Pikku-Kalle vitsit klikkamalla linkkiä: Pikku-Kalle vitsit | Vitsien Vitsit Youtube.
Voi vitsien vitsit ja sitten naurattaa!
Parhaat Pikku-Kalle vitsit löydät meidän sivustolta ja vitsivalikoimamme kasvaa koko ajan. Tiedätkö hyvän vitsin aihealueesta Pikku-Kalle vitsit? Voit ehdottaa omaa vitsiäsi täältä.
Haluatko tehdä vitsihistoriaa?
Julkaisemme tällä sivulla vierailijoiden itse kirjoittamia vitsejä ja kaskuja. Aihe on vapaa! Lähetä oma vitsisi ja tee historiaa!
Laita Vitsien Vitsit seurantaan, niin saat huumoria joka päivään:
Aikuisena nauraminen ei katoa, mutta se muuttuu. Se ei ole enää jatkuvaa eikä spontaania samalla tavalla kuin lapsuudessa, vaan harvemmin esiin nouseva reaktio, joka vaatii tilaa ympärilleen.Arki rakentuu vastuista, aikatauluista ja velvollisuuksista, jotka eivät jätä paljon tyhjää. Silti huumori ei ole vain kepeä lisä, vaan osa tapaa, jolla mieli säätelee kuormitusta ja palautuu.Tutkimuksessa naurua tarkastellaan yhä useammin osana hyvinvointia, ei vain viihteenä. Psykologian ja neurotieteen näkökulmasta huumori vaikuttaa suoraan stressijärjestelmiin, tunne-elämän säätelyyn ja ajattelun joustavuuteen. Kun arki täyttyy vaatimuksista, juuri nämä ominaisuudet korostuvat. Nauru ei ratkaise ongelmia, mutta se muuttaa suhdetta niihin. Työn ja vapaa-ajan raja ei ole enää selkeä. Työ seuraa mukana puhelimessa ja mielessä, ja palautuminen on siirtynyt osaksi päivää. Sen sijaan että lepo tapahtuisi vasta illalla, se jakautuu pieniin taukoihin. Tutkimuksissa on havaittu, että tällaiset mikrotauo ...Lue artikkeli kokonaan
