15 vitsiä, jotka ymmärtää jokainen huonon pokerinaaman omistaja
Jotkut osaavat istua pokeripöydässä ilmeettöminä, vaikka kädessä olisi neljä ässää. Toisilla kulmakarvat paljastavat jo ensimmäisestä kortista, että nyt tapahtuu jotakin. Varsinkin tuttujen kesken ilmeiden tulkitsemisesta syntyy omia vitsejä, jotka muistetaan vielä seuraavallakin pelikerralla. Näihin viiteentoista juttuun riittää tavallinen korttipakka ja vähän huumorintajua.
Korttipöydän parhaat paljastukset
Pokerissa bluffaaminen kuuluu peliin, mutta kavereiden seurassa jokainen tuntee jo toistensa tavat. Yksi alkaa puhua tavallista enemmän, toinen tuijottaa pöytää ja kolmas hymyilee aina väärällä hetkellä.
Nettikasinolla pelikaverin ilmeitä ei tarvitse arvailla samalla tavalla. Niiden talletusrajoja voi puolestaan tarkastella osoitteessa https://kasinot24.com/minimitalletus/10e/, jonka sivulla käsitellään kymmenen euron minimitalletuksia. Korttipöydän vitseille verkossa pelaaminenkin tarjoaa aiheita, mutta parhaat ilmehuumorit syntyvät usein saman pöydän ääressä.
Pokerin sanastosta löytyy muuten yllättävän paljon aineksia vitseille. Bluffi, all-in ja pokerinaama kuulostavat vakavilta, kunnes joku käyttää niitä aivan tavallisessa tilanteessa. Seuraavat kahdeksan juttua sopivat erityisesti porukalle, joka on joskus yrittänyt peittää hyvän kätensä:
- Liian hyvä käsi. Miksi Mikko laittoi aurinkolasit päähänsä pokeri-illassa? Hän sai ässät ja huomasi hymyilevänsä jo ennen ensimmäistä panosta.
- Kasvojen kieli. Kaveri väitti olevansa erinomainen bluffaaja. Muut olivat eri mieltä, koska hänen vasen kulmakarvansa oli jo kaksi kierrosta kertonut totuuden.
- Tyhjä bluffi. ”Mistä tiesit, ettei minulla ollut mitään?” ”Sanoit kolme kertaa, ettei sinulla ole mitään syytä huoleen.”
- Pelikaverin neuvo. ”Yritä näyttää vähän rennommalta.” ”Miten?” ”Aloita vaikka irrottamalla ote pöydän reunasta.”
- Voittajan ilme. Kun Anna sai täyskäden, hän yritti pitää kasvonsa peruslukemilla. Harmi vain, että hän oli jo tilannut koko pöydälle kakkua.
- Hiljainen pelaaja. Pekka ei sanonut sanaakaan koko kierroksella. Kukaan ei pitänyt sitä epäilyttävänä, kunnes hän alkoi viheltää voitonlaulua.
- Huono peitetarina. ”Miksi nauroit, kun katsoit korttejasi?” ”Muistin hauskan jutun.” ”Minkä?” ”Sen, miten te kaikki häviätte.”
- Liian tarkka huomio. Kaveriporukka sopi, ettei kukaan enää tarkkaile toistensa kasvoja. Ensimmäinen kierros meni hyvin, kunnes joku kysyi, miksi Jarin korvat olivat aivan punaiset.
Näitä vitsejä voi kertoa pelin lomassa, vaikka kaikki eivät tuntisi pokerin sääntöjä perusteellisesti. Erityisesti ilmeistä ja eleistä kertovat jutut toimivat monessa muussakin korttipelissä. Huvittavinta on usein se, että joku tunnistaa vitsistä itsensä.
Kun bluffi jatkuu pelin ulkopuolella
Pokeripöydän tutut ilmeet voivat seurata pelaajaa myös arkeen. Jos kaveri tunnetaan huonosta bluffistaan, hänen on vaikea vakuuttaa muita edes siitä, että pizza on jo tilattu.
Huumorin käsikirjoittaja Melli Maikkula kertoo Ylen haastattelussa, kuinka tavalliset kömmähdykset ja ihmisten käyttäytyminen antavat aiheita sketseihin. Pokeri-illassa vastaavia tilanteita syntyy ilman käsikirjoitusta.
Seuraavat seitsemän vitsiä sopivat myös kerrottaviksi ääneen. Niissä pokerisanasto päätyy ruokaostoksille, perhejuhliin ja muihin tuttuihin tilanteisiin:
- Ravintolassa. Tarjoilija kysyi, haluaako Jari jälkiruokaa. Jari vastasi olevansa all-in. Tarjoilija toi laskun ja kaksi annosta suklaakakkua.
- Työhaastattelussa. ”Mikä on suurin vahvuutesi?” ”Osaan pitää pokerinaaman.” ”Entä heikkoutesi?” ”En osaa pitää pokerinaamaa.”
- Syntymäpäiväyllätys. Kaveri lupasi olla paljastamatta yllätysjuhlia. Hän onnistui hienosti siihen asti, kun kysyi päivänsankarilta, mihin aikaan tämä aikoo tulla yllätysjuhliinsa.
- Kaupassa. Pokeria harrastava mies osti maitoa ja leipää. Kassalla hän ilmoitti korottavansa panosta ja lisäsi ostoksiin pullapitkon.
- Perheen yhteinen peli-ilta. Äiti kysyi, miksi poika hymyili korteilleen. ”Harjoittelen pokerinaamaa.” ”Siinä tapauksessa harjoittele vielä vähän ennen lauantaita.”
- Vakava ilme. Kaveri kehui näyttävänsä aina rauhalliselta. Pokeripöydässä muut huomasivat, että hänen kätensä tärisivät niin paljon, että pelimerkit helisivät.
- Viimeinen bluffi. ”Minulla on maailman paras pokerinaama.” ”Miksi sitten virnistät?” ”Koska tämä oli ensimmäinen bluffini tänään.”
Kaikkia vitsejä ei tarvitse kertoa yhden illan aikana. Yksi onnistunut heitto voi synnyttää jatkoksi monta muuta, varsinkin jos joku pöydässä on tunnettu samasta tavasta.
Parhaat jutut jäävät elämään porukan omiin keskusteluihin. Seuraavalla pelikerralla riittää, että joku mainitsee pullapitkon, ja muut muistavat jo, mitä viimeksi tapahtui.
Mistä syntyy hyvä pokerivitsi?
Pokerivitsissä auttaa se, että kuulija tietää edes vähän korttipelin säännöistä. Bluffin ymmärtää moni, vaikka ei olisi koskaan pelannut rahasta. Sen sijaan värisuoran ja täyskäden eroa ei kannata ryhtyä selittämään kesken vitsin.
Myös ajoituksella on väliä. Jos joku juuri yrittää pitää kasvonsa peruslukemilla, sopiva kommentti voi naurattaa koko pöytää. Samassa tilanteessa kerrottu pitkä tarina saattaa jäädä kesken, kun pelivuoro vaihtuu.
Yhdessä nauramisesta kirjoitetaan myös Duunitorin artikkelissa, jossa käsitellään yhteisten naurunaiheiden vaikutusta ryhmähenkeen. Korttiporukassakin moni vitsi syntyy vuosien aikana tutuksi tulleista tavoista. Kaikki muistavat sen pelaajan, joka ei koskaan myönnä bluffanneensa.
Jos peliseurueeseen kuuluu ensikertalaisia, helpoimmat ilmeisiin liittyvät vitsit toimivat yleensä parhaiten. Pokerisanastoa tunteville voi säästää all-in-jutut. Eikä huono pokerinaama haittaa, jos tavoitteena on saada muut nauramaan.
