Ainutlaatuinen koomikko Jope Ruonansuu
Kemistä lähtöisin oleva Jorma Olavi ”Jope” Ruonansuu (1964-2020) oli kansantaiteilija täydellä sydämellä. Ruonansuu eli 56 vuotiaaksi ja hänet haudattiin kotipaikalleen Kemiin. Jope Ruonansuun julkisuuskuva ja tähteys huokuu kansan syvien rivien maanläheisyyttä. Hän oli kansanmies, joka kevensi tunnelmaa lämminhenkisellä sutkauttelulla.
Ruonansuu oli äärimmäinen monilahjakkuus esimerkiksi muusikkona, sanoittajana, näyttelijänä ja piirtäjänä. Hän pystyi nousemaan omin neuvoin piirien ulkopuolelta Kemistä tuolla tapaa. Hän otti paikkansa omalla neroudellaan ja hän ehti mittavalla urallaan levyttää 23 albumia, esiintyä näyttelijänä ja imitaattorina useissa tv-ohjelmissa ja elokuvissa.
Jope Ruonansuun ura
Ruonansuu aloitti uransa imitaattorina ja stand up -koomikkona jo 16-vuotiaana. Tuo oli vielä sitä aikaa, kun suosittua internettiä ei oltu edes keksitty kaikkien ihmisten iloksi, josta olisi päässyt katsomaan Jopen esityksiä Youtubesta tai muuten vain hengailla vaikka pelien parissa, kuten https://nopeatkasinot.io/brite-kasinot/ sivustolla.
Alkuaikoina Jope esiintyi Klaus Thomassonin isännöimmässä Klaustrofobia -viihdeohjelmassa 1980-luvulla. Myöhemmin 1980 luvulla M. A. Numminen ja Pedro Hietanen löysivät Ruonansuun, ja syksyllä 1988 julkaistiin esikoislevy. Ruonansuu vieraili MTV:n Vesku Show’ssa esittäen imitaattorin taitojaan ja hän myös esiintyi kovasti ympäri Suomea. Vuonna 1990 Ruonansuu tapasi levytuottaja Ilkka Vainion ja siitä hetkestä sai alkunsa ura myös musiikin parissa.
Ruonansuun varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin paikallisradioiden kautta ja teki lopulta yhteistyötä useiden eri radiokanavien kanssa mm. radiosketsejä. Radiosta sitten siirryttiin televisio -ohjelmiin ja televisiossa Ruonansuu esiintyi mm. Timo Koivusalon Pekko Aikamiespoika -elokuvissa sekä presidentti Martti Ahtisaaren roolissa Uuno Turhapuro -elokuvissa. Ruonansuu on tehnyt myös yhteistyötä muiden näyttelijöiden kanssa, joista syntyi mm. sketsisarjoja.
Erityisesti Jope Ruonansuu tunnetaan omasta Jopet Show -sketsiviihde sarjastaan, joita on tehty jopa huimat kuusi kautta. Sarjaa on esitetty Yle TV2:lla uusintoina vuodesta 2005 alkaen. Ruonansuu on ollut myös muutaman kerran ääninäyttelijänä. Johnny von Wright tuotti Jope Ruonansuusta Yle TV1:lle suuren suosion saaneen vuonna 1998 julkaistun omaelämäkerrallisen Kokovartalodokumentin.
Ruonansuun elämästä on julkaistu myös omaelämäkerta Aatteleppa ite! – Suomen hauskin mies (Gummerus, 2006), jonka on kirjoittanut toimittaja Tommi E. Virtanen.
Ruonansuulla oli määritelmä sille, miten huumorin lahja joillekin siunaantuu:- Huumorin lahja on vähän kuin iso mulkku. Se tulee, kelle nyt sattuu tulemaan, Ruonansuu filosofoi Aattelepa ite! -elämäkertansa julkistuksessa vuonna 2006.
Ruonansuu asettuu suomalaisen populaarikulttuurin historiassa samaan jatkumoon kuin hänen suuresti ihailemansa Spede Pasanen ja omaa tietään kulkenut laulaja ja lauluntekijä Irwin Goodman. Siinä missä Pasanen elokuvillaan ja Goodman lauluillaan kommentoivat 1960- ja 1970-lukujen kaupungistuvan Suomen olosuhteita ja ongelmia, Ruonansuu ruoti musiikillaan ja sketseillään 1990-luvun alun laman ja sitä seuranneen Nokia-vetoisen nousukauden Suomea.
Imitoinnin mestari
Ruonansuu imitoi levyillään useita julkisuuden henkilöitä, joita olivat esimerkiksi Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, Matti Nykänen ja Kimi Räikkönen. Ruonansuu imitoi taitavasti myös höyryveturia, Terhi-merkkistä perämoottoria sekä suomalaisen sinisen pikajunan matkustamon äänimaailmaa. Kaikkiaan Ruonansuu imitoi uransa aikana noin 150 henkilöä.
Jope muusikkona
Vuonna 1988 ilmestyi Ruonansuun ensimmäinen albumi Matkiva kulkuri, jonka tuotti Pedro Hietanen. Sen jälkeen Ruonansuu siirtyi Ilkka Vainion levy-yhtiölle. Yhdeksän Ruonansuun levyistä on myynyt kultaa ja menestyneimmät Työnnä kännykkä hanuriin (2002) ja Finnshits (2003) myös platinaa.
Menestyneimmissä kappaleissaan Ruonansuu on yleensä karikatyyrin keinoin liioitellut jonkun julkisuuden henkilön ominaisuuksia ja maneereja tai humoristisesti pureutunut ajankohtaisiin asioihin. Suuri osa Ruonansuun huumorimusiikista on parodiamusiikkia.
Huumorimusiikin lisäksi hän on tehnyt ja esittänyt myös herkkiä vakavamielisiä kappaleita. Niitä on julkaistu hänen levyillään huumorikappaleiden seassa. Hänen tunnetuin vakava kappaleensa on ”Enkeleitä toisillemme”. Vuonna 2008 hän julkaisi vakavamielisten laulujen kokoelman Enkeleitä toisillemme – Herkimmät laulut. Ruonansuu osasi soittaa kitaraa, saksofonia, rumpuja, bassoa, poikkihuilua ja harmonikkaa.
Kivinen tie ja lopulta koko kansan henkilöksi
Nuoruudessaan Ruonansuu joutui koulukiusaamisen kohteeksi, mistä hän puhui avoimesti julkisuudessa. Ruonansuulla oli myös ongelmia alkoholin käytön kanssa. Alkoholi antoi kuitenkin oman säväyksensä Ruonansuun uraan. Hän itse uskoi, ettei 1990-luvun kaltaista Jope-ilmiötä olisi lasiin sylkemällä edes syntynyt.
- Suomi kaipasi kunnon rääväsuuta. Irwin oli kuollut, ja kupit alkoivat täyttyä. Jonkunhan ne piti juoda tyhjiksi. Ruonansuun avoimuus yksityiselämänsä vaikeuksista toimi vertaistukena monille muille samoista ongelmista kärsineille. Ruonansuu selvisi vaikeuksistaan koko kansan henkilöksi ja näin ottanut paikan suomalaisten sydämissä.
