Yhteistyökumppanin mainos:
Pikku-Kallelta kysyttiin, mitä eroa on miehellä ja naisella.
- Ei paljon mitään. Takaa ovat samanlaisia ja edestä sopivat hyvin yhteen.
Opettaja kysyi oppilailtaan:
- Millä puolella sydän sijaitsee?
Pikku-Kalle huutaa innokkaana:
- Minä tiedän, minä tiedän! Se on sisäpuolella.
Setä:
- Sedän kirje pitäisi viedä postilaatikkoon, viititkö Kalle viedä sen?
Pikku-Kalle:
- Ok, se sopii.
Setä:
- Mutta tiedätkö, mikä ero on postilaatikolla ja norsun perseellä?
Pikku-Kalle:
- En taida tietää?!
Setä:
- Taitaakin olla parasta, että vien itse kirjeen laatikkoon...
Tunnilla keskusteltiin tulevaisuudesta.
Opettaja kysyi:
- Mitäs sinä Pikku-Kalle aiot tehdä, kun kasvat yhtä isoksi kuin opettaja?
Pikku-Kalle vastasi:
- Aloitan laihdutuskuurin.
Pikku-Liisa kinasteli naapurin pikku Kallen kanssa ikuisuuskysymyksestä:
- Kummat on parempia, tytöt vai pojat?
Lopulta Kalle laski housunsa alas ja selitti:
- Tää on mulkku ja sulla ei olekaan tällaista kun sä oot tyttö, lällällää...
Pikku Liisan oli myönnettävä että Kalle oli oikeassa ja niinpä hän juoksi itkien äidin luo.
Pian hän kuitenkin palasi Kallen luo leveä hymy kasvoillaan ja tokaisi:
- Äiti sanoi, että mulla onkin housuissa sellainen kapistus, että kun mää kasvan isoksi, niin mää saan sillä niin monta mulkkua kuin ikinä haluan!
Pikku-Kallen piti opetella koulutehtävänä kolme uutta sanaa.
Ensimmäinen oli “haista home“, seuraava sana oli “supersankari“ ja kolmas sana oli “jee jee“.
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta koulussa:
- Mitkä ovat sinun kolme uutta sanaa?
Pikku Kalle vastasi:
- Haista home.
Opettaja sanoi ihmetellen:
- Mikä oikein luulet olevasi?
Pikku-Kalle jatkoi:
- Supersankari.
Opettaja sanoi nyt hermostuneena:
- No niin, sitten mennään rehtorin puhutteluun!
Pikku-Kalle totesi:
- Jee jee...
Pikku-Kalle meni kotiin ja äiti kysyi häneltä:
- Kalle, tiedätkös mikä päivä tänään on?
Pikku-Kalle:
- Kyllä, koulussa yksi oppilaista kertoi sen!
Äiti:
- Ai, no kerropas se minullekin.
Pikku-Kalle:
- No tietenkin kala valeen päivä!?
Äiti:
- Ai mikä? Tarkoitatko Kalevalan päivää?
Pikku-Kalle:
- Ei, en minä sitä. Vaan kun yksi oppilaista oli käynyt kalassa ja sanoi saaneensa kalan ja oikeasti hän ei edes ollut saanut mitään kalaa.
Äiti:
- Niin mutta miten se tähän päivään liittyy?
Pikku-Kalle:
- No kun se oli kala vale!
Oletteko kuulleet sen vitsin missä Pikku-Kalle hiipi kellariin?
En minäkään, koska se hiipi niin hiljaa.
Pikku-Kalle tuli maitokaupasta kantaen useaa maitotölkkiä sylissään.
Pikku-Kallen isä kysyi:
- Miten sinä jaksat kantaa noin painavia maitotölkkejä?
Pikku-Kalle vastasi:
- Nämä ovat KEVYTMAITOA!
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Mitkä ovat elementit?
Pikku-Kalle:
- Maa, ilma ja tuli.
Opettaja:
- Ja vielä on yksi, mikä?
Pikku-Kalle:
- Olut?
Opettaja:
- Olut?!
Pikku-Kalle:
- Niin. Äiti sanoo aina, että isä on elementissään, kun juo olutta.
Pikku-Kallen kansakouluaikoina joskus oli tapana, että luokan perällä oppituntia tarkkaili koulutarkastaja.
Opettaja oli etukäteen valmistellut oppilaat tulevaa tarkastusta varten ja kehottanut lukemaan läksyt erityisen tarkkaan.
Tarkastajan ollessa luokassa opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kuka särki Jerikon muurit?
Kalle vastasi puolustautuen:
- En minä ainakaan!
Tunnin jälkeen koulutarkastaja ja opettaja keskustelivat.
Opettaja vaivautuneena:
- No, tuo meidän Kalle nyt vain on sellainen...
Koulutarkastaja:
- Voit olla oikeassa, mutta en minäkään oikein usko että Kalle olisi Jerikon muurin särkenyt.
Pikku-Kalle oli taas kerran tehnyt kolttosia vanhemmilleen ja sotannut tahallaan mutaisilla kengillään koko eteisen lattian.
Isä suuttui tästä ilkityöstä kovasti ja kuritti poikaansa sen mukaisesti.
Isä heltyi kuitenkin ja sanoi Kallelle:
- Kuritan sinua, koska rakastan sinua.
Pikku-Kalle vastasi:
- Kunhan kasvan isommaksi, niin saat tuntea vastarakkauttani.
Jaa VitsienVitsit.fi |
