


Mainos:


Marinin vaalilupaus:
- Meillä on aina puhtaat jauhot pussissa.
Amerikkalainen kertoi suomalaiselle kotimaastaan:
- We have Donald Trump, Bob Hope and Johnny Cash.
Suomalainen kertoi vuorostaan amerikkalaiselle:
- We have Sanna Marin, no hope and no cash.
Jorma ja Seppo olivat golfaamassa. Jorma ihmetteli, kun Sepon vyöllä keikkui 25-senttinen puinen juna.
Jorma kysyi:
- Mistä sinä tuon olet saanut?
Seppo vastasi:
- Sain sen pullon hengeltäni.
Jorma:
- Juku, onko sinulla pullon henki?
Seppo:
- Jep, tässä se on bägissäni ja otti Lasol-pullon esiin.
Seppo avasi Lasol-pullon, jolloin henki pomppasi esiin.
Henki sanoi:
- Terve sulle. Jos olet isäntäni kaveri,voit toivoa jotain.
Jorma mietti hetken ja pyysi sitten, että kierroksen päätyttyä häntä odottaa viisi Bemaria klubitalon parkkipaikalla.
Toteutuu, sanoi henki ja livahti takaisin pulloon. Jorma koetti pelata loput reiät niin nopeasti kun pystyi ja kiirehti 18. reiän jälkeen parkkipaikalle, jossa Lipponen, Tuomioja, Marin, Halonen ja Heinäluoma seisoivat.
Jorma:
- Mitä hittoa, pyysin viisi Bemaria, enkä viittä enkä viittä demaria.
Seppo vastasi:
- Luuletko sitten, että minä pyysin 25 senttistä junaa?
Mitä yhteistä on suomalaisilla poliitikoilla ja vauvanvaipoilla?
- Kummatkin pitää vaihtaa säännöllisin väliajoin ja samasta syystä.
Erästä puhetta pitäessään Jussi Halla-aho luetteli vuolaasti kaikenlaisia numerotietoja.
Puheen jälkeen joku kysyi häneltä:
- Kuinka ihmeessä muistatte kaikki luvut? Johan niiden keräämiseenkin kuluu aikaa päiväkausia.
Halla-Aho:
- Ja valtamedialta vielä pitempään todistaa lukuni vääriksi.
Kerjäläisryhmä käveli huonokuntoista tietä joka oli erään sillan kohdalla aivan romahduspisteessä ja kerjäläiset alkoivat huutaa apua.
Muuan politiikko käveli ohi ja huusi:
- Teitä ei tueta! Antaa romahtaa vaan.
Poliitikko on kuin akrobaatti.
Kun sanoo yhtä ja tekee toista,
on keskimäärin tasapainossa.
Muut valitsivat jauhon, Sanna marin.
Mikä on poliitikon paradoksi?
- Puolet ammatista on puhumista asioista, joista ei tiedä mitään, ja toinen puoli vaikenemista siitä minkä tietää.
Timo Soini oli ulkoministeriaikanaan myös viikon työmatkalla Japanissa. Hän oli matkallaan enemmän kuin tyytyväinen.
Hänellä oli huoneena hulppea sviitti jossa hän saattoi rauhassa lepäillä. Häntä ei esimerkiksi vaivattu millään tyhjänpäiväisillä virallisilla tapaamisilla, kokouksilla tai tutustumiskäynneillä eri kohteisiin.
Ruokaa ja upeita aterioita sen sijaan kannettiin hänen eteensä pitkin päivää...
Matkaviikon päättyessä eräs japanilaisista isännistä lähestyi Soinia hienotunteisesti kysyen:
- Milloin mestari on oikein aikeissa otella?











