


Yhteistyökumppanin mainos:


Rakas anoppini oli viime viikolla sairaana ja mieheni pyysi minua ostamaan torilta hänelle viinirypäleitä. Koska mieheni on minulle hyvin rakas, päätin tehdä palveluksen ja käydä ostamassa anopille viinirypäleitä palatessani töistä kotiin.
Anoppini on hyvin tarkka lisäaineista ja niinpä varmistin vielä paikalliselta K-kauppiaalta:
– Onko näitä ruiskutettu millään myrkyllisillä lisäaineilla, vien nämä nimittäin anopilleni?
K-kauppias vastasi:
– Ei toki, kyllä te joudutte lisäämään mahdolliset myrkyt itse.
-Kauanko anoppi kerää vielä mansikoita? kysyi Esa.
-Pari tuntia, vastasi Jaana.
-Hyvä! Sitten ei tarvitse laittaa linnunpelätintä..
Naapuri:
-Anoppinne tippui juuri kaivoon!
Minä:
-Ei se mitään, meillä on nykyään vesijohto.
Miksi anopille ei kerrota vitsejä?
– Koska nauru pidentää ikää.
- Jos olisin tienny millasen miniän saan en olisi tehny lapsia koskaan.
Sano anoppi kun yritti saada miniää hereille puolelta päivin.
- Anoppini on oikea enkeli.
- Ai, minun elää vielä...
Mies lähti merille hukuttaakseen murheensa.
- Viikon kuluttua anoppi ajautui rantaan.
Miten anoppia tulee kohdella?
– Kuin kallista ruusua. Häntä tulee säilyttää pimeässä, kylmässä ja kosteassa kellarissa kaulaansa myöten kylmään veteen upotettuna.
Anoppi on saanut kirjeen että hänet kutsutaan kesäjuhliin. Kun anoppi on valmis, kesäjuhlat on jo loppunut
Mies soitti eläin lääkärille:
- Anoppi tulee sinne ihan kohta meidän kissanrontin kanssa. Antakaa sille vanhalle raadolle sellainen piikki, että se nukkuu rauhassa pois!
Eläinlääkäri vastasi:
- Hyvä on. Mitäs me sitten sen kissan kanssa tehdään?











