


Yhteistyökumppanin mainos:


Miksi pieru haisee?
- Että kuurotkin tajuavat, mille nauretaan.
Laki ei kiellä pieremästä saunassa. Siihen on kaksi mielipidettä, eli tottakai ja ei missään nimessä. Fysiikanlakien mukaisesti pieru ei haise saunassa, koska sen aromiaineet tuhoutuvat välittömästi saunan lämpötilassa.
Siksi onkin ehdotettu yleisiin saunoihin erityistä pieruaikaa tai sitten saunaan voi ottaa omat korvasuojaimet mukaan. On myös ehdotettu saunoihin asennettavan kaijuttimet, joista tulee tasaisin väliajoin nauhoitettuja pieruääniä, näin kukaan ei tiedä, jos joku pieraisee oikeasti. Eikä siitä siis häiriinny.
Pekka oli markkinoilla myymässä perunoita, kun häneltä äkkiä pääsi valtava pieru. Kaikki markkinoillaolijat räjähtivät nauramaan. Pekka palasi kotiin häpeissään. Häntä hävetti niin kauheasti, että hän lähti kotikaupungistaan ja kierteli ympäri maailmaa vuosikaudet. Viimein hän uskaltautui palaamaan kotikaupunkiinsa luulleen häpeällisen tapahtuman jo unohtuneen. Kotikaupunki oli muuttunut. Taloja oli purettu ja uusia oli rakennettu. Markkina-aluekin oli aivan erinäköinen. Sen reunaan oli ilmestynyt uusi rakennus. Pekka rohkaisi itsensä ja kysyi eräältä mieheltä:
– Milloin tuo talo on rakennettu?
– On siitä jo aikaa. Se rakennettiin kuusi vuotta, kaksi kuukautta ja kahdeksan päivää sen jälkeen, kun Pekka pieraisi markkinoilla.
Mistä puhaltaa maailman vahvin tuuli?
– Takapuolesta.
Minä en piereskele.
Kuiskailen vain housuihini...
Ja joskus jopa huudan!
Mikä on kummitus pieruksi?
Henkipommi.
Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.
Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.
Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa.
Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.
Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.
Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:
- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.
Siihen kauppias vastasi:
- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.
Poika kysyi isältään:
- Isä, miten paljon pieru painaa?
Isä vastasi:
- Ei yhtään mitään.
Poika mietti hetken ja totesi lopulta:
- No sitten minulla on paskat housussa.
Mikä sinusta tulee isona, kysyttiin pierulta.
- Leija.
- Miksi leija?
- Jotta leijailisin taivaalla tuulen mukana.
Kun olin lapsi, niin joka kerta kun isäni pieraisi, hän kielsi tehneensä sen.
Vasta vuosia myöhemmin tajusin, että hän oli syyttänyt minua.











