


Mainos:


Meneekö pieru hukkaan, jos ihmisellä ei ole hajuaistia?
- Ei, jos korvat ovat kunnossa.
Mikä on terävintä maailmassa?
- Pieru! Se tulee kevyesti läpi kaksista housuista, eikä tee reikää.
Miksi rakkaus on kuin pieru?
Jos joudut pakottamaan sitä, se on todennäköisesti paskaa.
Pariskunta jutteli keskenään junassa ja vanhempi mies nukkui heitä vastapäätä.
Oli kova ukonilma. Nainen sanoi miehelle, että häntä pierettää. Mies lohdutti vaimoaan ja sanoi, että seuraavan kerran kun jyrähtää voit päästää.
No, nainen seurasi ohjetta ja kun seuraava korviahuumaava jyrähdys tuli, hän paukautti. Vastapäätä istuva mies heräsi jyrähdykseen ja sanoi pelästyneensä hirveästi.
Sitten pariskunta rauhoitti häntä sanomalla sen olleen vain ukkonen.
Vanha mies sanoi:
- Jaha, taisi iskeä paskahuussiin.
Kaikki piereskelyn ystävät ovat naureskelevat uudesta trendistä, joka lisääntyy.
Nimittäin pieruja on alettu syyttää vaikka mistä, ja väitetään hauskojen pierujen jopa tuhoavan koko Maan!
Eläimille on suunniteltu pierunestolääkitystä. Ihmisille on myös suunnitteilla piereskelyvero.
Monet eläinten ja pierujen kannattajat ovatkin päättäneet piereskellä ihan kuin ennenkin ja suunnittelevat suurta yhteispierua niiden ihmisten nenän edessä, jotka millään tavoin loukkaavat oikeutta piereskellä.
- Hei, otatko kesäkeittoa?
- En voi, saan siitä ilmavaivoja.
- Ikävä kuulla.
- Kyllä sitä vielä kuuntelee, mutta haju on ihan kamala.
Nainen kävelee kauppaan, jossa myydään hyvin kalliita persialaisia mattoja.
Hän katselee ympärilleen, huomaa täydellisen maton ja asteleen sen luokse tutkiakseen sitä lähemmin.
Kumartuessaan tunnustelemaan maton koostumusta hän pieraisee kuuluvasti.
Hyvin nolona hän alkaa katselemaan ympärilleen samalla toivoen, ettei kukaan kuullut sitä, eikä myyjä ilmestyisi paikalle, ainakaan ihan vielä.
Kääntyessään takaisin maton puoleen hän huomaa myyjän ilmestyneen seisomaan viereensä:
- Hyvää päivää hyvä rouva. Kuinka voi auttaa teitä tänään?
Nainen, hyvin vaivautuneena:
- Paljonko tämä matto maksaa?
Myyjä vastaa:
- Hyvä rouva, jos te pierasitte pelkästään koskettaessanne sitä, tulette paskomaan housunne kun kuulette sen hinnan.
Olipa kerran demokraattinen kansantasavalta. Tämä onnellisten ihmisten maa joutui kuitenkin pahojen voimien valtaan. Järjestettiin näennäiset presidentinvaalit, joissa ihmiset saivat äänestää kahta kovana piereskelijänä tunnettua henkilöä.
Vaaleissa molemmat ehdokkaat saivat yhtä monta ääntä ja maata johtavat herrat olivat ihmeissään. Siispä päätettiin ratkaista asia pierukilpailulla.
Ensimmäinen ehdokas aloitti ja pieru kuulosti siltä, kuin valas olisi röyhtäissyt tunnelissa. Se oli komeaa!
Toisen ehdokkaan vuoro tuli, mutta pitkän odottelun jälkeen ei vieläkään kuulunut mitään!?!
Tuomarit ihmettelivät ja varoittivat toista ehdokasta, ettei kohta ehdi edes yrittää?
Toinen ehdokas vastasi:
- Kai jouran mää...
Ja sitten kaikki alkoivat hurraamaan ja taputtamaan kovasti.
Toinen ehdokas nimittäin osasi puhua pieruillaan, ja hän olikin koko vaalien ajan seissyt käsillään päästämällä peräpäästään pierunhuuruista puhettansa. Sitä ei vaan kukaan vielä ollut tuolloin hoksannut, koska toisen ehdokkaan peppua ja päätä ei erottanut toisistaan.
Hänestä tuli siis uusi presidentti tähän kaukaiseen maahan, minne aurinko ei paista.
Taivaalta kuului pieru jos toinenkin. Kuka se oli?
- Minä.
- Kuka minä?
- Ilmalaiva!
Pahinta on, kun luulee, että tulee kuiva pieru, mutta tuleekin vetelä paska...











