


Yhteistyökumppanin mainos:


Jos pierut eivät jostain syystä haise.
Voit laittaa ne yöksi aromipesään kypsymään.
Nainen kävelee kauppaan, jossa myydään hyvin kalliita persialaisia mattoja.
Hän katselee ympärilleen, huomaa täydellisen maton ja asteleen sen luokse tutkiakseen sitä lähemmin.
Kumartuessaan tunnustelemaan maton koostumusta hän pieraisee kuuluvasti.
Hyvin nolona hän alkaa katselemaan ympärilleen samalla toivoen, ettei kukaan kuullut sitä, eikä myyjä ilmestyisi paikalle, ainakaan ihan vielä.
Kääntyessään takaisin maton puoleen hän huomaa myyjän ilmestyneen seisomaan viereensä:
- Hyvää päivää hyvä rouva. Kuinka voi auttaa teitä tänään?
Nainen, hyvin vaivautuneena:
- Paljonko tämä matto maksaa?
Myyjä vastaa:
- Hyvä rouva, jos te pierasitte pelkästään koskettaessanne sitä, tulette paskomaan housunne kun kuulette sen hinnan.
- Se voidaan tehdä niin monella eri tavalla, sanoi mökin akka, käänsi takapuolensa ja puhalsi myrskylyhdyn sammuksiin.
Mikä on näkymätöntä ja haisee porkkanalta?
Pupu pieru!
Pariskunta jutteli keskenään junassa ja vanhempi mies nukkui heitä vastapäätä.
Oli kova ukonilma. Nainen sanoi miehelle, että häntä pierettää. Mies lohdutti vaimoaan ja sanoi, että seuraavan kerran kun jyrähtää voit päästää.
No, nainen seurasi ohjetta ja kun seuraava korviahuumaava jyrähdys tuli, hän paukautti. Vastapäätä istuva mies heräsi jyrähdykseen ja sanoi pelästyneensä hirveästi.
Sitten pariskunta rauhoitti häntä sanomalla sen olleen vain ukkonen.
Vanha mies sanoi:
- Jaha, taisi iskeä paskahuussiin.
Jos pieraisisit matkustellessasi äänen nopeudella, haistaisitko sen ennen kuin kuulit sen?
Miksi hississä ei kannata päästää pierua?
- Koska tunnelma nousee muutenkin kerros kerrokselta.
Mikä on terävintä maailmassa?
– Pieru. Se tulee kevyesti läpi kaksista housuista eikä tee reikää.
Miksi pierut eivät koskaan eksy?
- Koska he seuraavat aina hajuaan.
Jos pieremättä kuset niin kunniatta kuolet
Muori oli kutsuttu oikeuteen todistamaan torilla tapahtunutta ryöstöä.
Tuomari kysyi:
- Näittekö tapauksen?
Muori vastasi:
- En herra tuomari, mutta minä kuulin sen.
Tuomari ajoi muorin pois salista ja huusi tylysti perään:
- Ei oikeus kuulemisia usko!
Muori pieraisi raikuvasti käräjätuvan ovella mennessään.
Tuomari komensi muorin takaisin ja sanoi:
- Tehän halveksitte oikeutta, siitä tulee kova rangaistus!
Muori kysyi:
- Näittekö te sen?
Tuomari:
- En, mutta kuulin kyllä.
Muori kumarsi ja poistuessaan vielä totesi rennosti:
- Eihän oikeus kuulemisia usko...
Kun olin lapsi, niin joka kerta kun isäni pieraisi, hän kielsi tehneensä sen.
Vasta vuosia myöhemmin tajusin, että hän oli syyttänyt minua.








