


Yhteistyökumppanin mainos:


”Äiti, millainen hedelmä on vihkoosi?” Pikku-Kalle kysyy. ”Miten niin? Eihän sellaista hedelmää ole”, äiti kummastelee. ”No kun opettaja antoi tehtäväksi piirtää vihkoosi, ananas, omena ja banaani.”
Pikku-Kalle jäi auton alle matkalla kotiin jääkiekkomaaottelusta.
Kuljettaja juoksi hädissään autosta ulos ja kysyi, miten kävi.
Pikku-Kalle vastasi:
- Suomi voitti 4–1.
Pikku-Kallen kansakouluaikoina joskus oli tapana, että luokan perällä oppituntia tarkkaili koulutarkastaja.
Opettaja oli etukäteen valmistellut oppilaat tulevaa tarkastusta varten ja kehottanut lukemaan läksyt erityisen tarkkaan.
Tarkastajan ollessa luokassa opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kuka särki Jerikon muurit?
Kalle vastasi puolustautuen:
- En minä ainakaan!
Tunnin jälkeen koulutarkastaja ja opettaja keskustelivat.
Opettaja vaivautuneena:
- No, tuo meidän Kalle nyt vain on sellainen...
Koulutarkastaja:
- Voit olla oikeassa, mutta en minäkään oikein usko että Kalle olisi Jerikon muurin särkenyt.
Kalle katseli kun biologian opettaja aloitti kokeen matojen kanssa.
Neljä matoa oli laitettu neljään eri purkkiin.
Ensimmäinen mato oli laitettu purkkiin, jossa oli alkoholia.
Toinen mato oli laitettu purkkiin, jossa oli tupakan savua.
Kolmas mato oli purkissa, jossa oli spermaa.
Neljäs mato oli purkissa, jossa oli multaa.
Yhden päivän jälkeen, nämä olivat tulokset...
Ensimmäinen mato alkoholissa: kuollut.
Toinen mato tupakan savussa: kuollut.
Kolmas mato spermassa: kuollut.
Neljäs mato mullassa: elossa!
Opettaja kysyi, mitä voimme oppia tästä?
Kalle nosti äkkiä kätensä ja sanoi:
- Niin kauan kun juot, poltat ja nussit niin sinulla ei ole matoja!
Pikkukalle meni mummonsa kanssa kauppaan. Matkalla Kalle löysi maasta kolikon. Kalle kysyi mummoltaan, saanko pitää tämän kolikon? Et. Mummo vastasi Miksi en? Kalle kysyi. Mihinkään maassa olevaan ei saa koskea. Mummo sanoi. Hetken käveltyään mummo kompastui puunjuureen. Sitten mummo kysyi: Kalle, voisitko auttaa minut ylös? Sitten kalle vastasi: Mihinkään maassa olevaan ei saanut koskea.
Pikku-Kalle opiskeli englantia ja sanoi äidilleen:
- Äiti, minä osaan jo sanoa “kiitos“ ja “ole hyvä“ Englanniksi.
Äiti kehui:
- Sehän on hienoa, kun et ole osannut sanoa niitä Suomeksikaan.
Pikku-Kalle kysyi saunassa äidiltä:
- Äiti mitä sinulla on haarojen välissä ja tuossa rintakehässä?
Äiti vastaa:
- Haarojen välissä on ikään kuin viidakko ja rintakehässä on ikään kuin tykit.
Seuraavaksi Pikku-Kalle kysyi isältä:
- Mitä sinulla on haarojen välissä?
Isä vastaa:
- Se on ikään kuin käärme
Yöllä ukkostaa ja Pikku-Kallea pelottaa, joten hän menee isän ja äidin väliin nukkumaan.
Juuri ennen kuin Pikku-Kalle oli nukahtanut hän sanoi äidilleen:
- Jos käärme luikertelee tänä yönä viidakkoon, niin ammu tykeillä.
Pete tuli myöhässä Pikku-Kallen serkun ristiäisiin.
Pete kysyi Pikku-Kallelta:
- Onko minulta mennyt jo nimi ohi?
Pikku-Kalle vastasi:
- Ei kai, kun siinä Petenä olet.
Koulukuraattori keskusteli Pikku-Kallen kanssa:
- Kalle, mikä sinun isäsi on?
- Hän on sairas.
- Ei, en minä sitä tarkoittanut. Mitä sinun isäsi tekee?
- Hän yskii.
- Ei, minä tarkoitan, mitä hän tekee silloin, kun hän ei yski?
- Silloin hän vain makaa vuoteessa.
- En minä sitä tarkoita. Mitä hän on silloin, kun ei ole sairas eikä yski eikä makaa vuoteessa?
- Hän on terve.
Pikku-Kalle oli isänsä kanssa iltakävelyllä.
Pikku-Kalle näki kun katulamppu syttyi ja siinä samassa hän huusi isälleen:
- Isä soita palokunta! Katulamppu palaa!








