


Yhteistyökumppanin mainos:


Elämä on kuin penis,
usein kova ilman syytä.
Sirkuksessa tirehtööri asteli areenalle esittelemään seuraavan ohjelmanumeron:
- Seuraavan esityksen aikana pyydämme yleisöä olemaan aivan hiljaa. Älkää yskikö, älkääkä edes liikkuko. Häiritsette muutoin esitystä. Teltasta sammutetaan valot yhtä valonheitintä lukuunottamatta. Pyydämme kärsivällisyyttä...
Areenan keskelle asetettiin jakkara, jota valaisemaan asetettiin kirkas valonheitin. Muut valot sammutettiin. Yleisö oli hiirenhiljaa. Meni muutama minuutti ja areenalle käveli mies, joka istuutui tuolille. Kaivoi vehkeensä esiin, ja alkoi masturboimaan.
Tätä jatkui ja jatkui, mies masturboi äärimmäisen keskittyneesti ja hartaasti, kunnes yleisön joukosta joku hermostui ja huusi:
- No herranjumala, lopeta nyt jo!
Mies lopetti masturboinnin ja huusi:
- Onko täällä joku?!
Mitä eroa on hyvällä ja pahalla paimeneella?
Hyvä paimen panee henkensä lampaitten edestä, mutta paha paimen panee lampaita henkensä edestä.
Ankara ukkosmyrsyky yllätti heinäntekijät pellolla. Heinäväki juoksi suojaan kuka minnekkin parhaiten ehti.
Vanhapiika juoksi päätäpahkaa heinälatoon, työnsi päänsä piiloon heiniin. Takamus jäi tosin hieman oven suusta ulkopuolelle.
Siinä sitten myrskytuuli nosti ja heilutteli kesämekon helmoja.
Isäntä meni ladon ohitse ja huomasi paljaan takamuksen. Näky oli niin hemaiseva ettei isäntä voinut mieltään malttaa vaan tuuppasi vanhaa piikaa seisaaltaan takaapäin pariinkin otteeseen ja tuumasi, että kyllähän teki hyvvee!
Eipä aikaakaan kun vanhapiika nosti päänsä heinäkasasta, katseli taivaalle ja rukoili:
- Iske salama vielä kerran, iske salama vielä kerran...
Pidätkö jos piirakkasi voidellaan munavoilla?
Aslak asui lapin korvessa ilman naista ja poti uskomatonta panemisen tarvetta.
Pornolehtiä lukiessaan hän törmäsi pumpattavan Barbaran postimyynti- ilmoitukseen.
Pitkällisen miettimisen ja säästämisen jälkeen hän päätti tilata ihmeellisen kuminaisen itselleen.
Pari viikkoa myöhemmin Ivaloon saapui paketti Aslakille, jota paikallinen Jouni postelijooni lähti viemään perille.
Perkeleellisessä lumipyryssä Jounin moottorikelkka meni sitten nurin, kuorma kaatui ja paketit hieman hajosivat.
Jounia uteliaana ihmisenä tietysti alkoi kiinnostamaan, mitä ihmiset olivat postilta saamassa, ja kiinnostuksen herätti Aslakin tilaus.
Pitkään nortti suupielessä ihmeteltyään, hän päätti pumpata moisen kapistuksen täyteen. Ihmetteli sitten lisää ja nosti Barbaran kelkansatulan päälle, ja pakkasesta huolimatta päätti kokeilla miltä moinen värkki tuntuu. No tuntuihan hyvältä se.
Lopulta pakettiin käytetty Barbara takaisin ja toimitus perille Aslakille, pimeiden iltojen
iloksi.
Kolme viikkoa myöhemmin tarinamme sankarit kohtasivat Ivalossa.
Jouni kysyy Aslakilta kuulumisia ja Aslak kertoo:
- Noh, nykhyään menee aikha ihan rathoisasti, osthin Barbharan ilokhsi.
Jouni tuumasi, muka mitään tietämättömänä:
- Noh, milthäs se moinen kaphistus tuntuu?
Aslak:
- Ihan aidoltahan seh, sainpha jopa tippurinhkin heti.
Kalle ja Ville olivat ryhtyneet kaupparatsuiksi ja tapasivat toisensa kapakassa.
- Mitä sä nykyään kaupittelet?
- Kortonkejahan mä nykyisin.
- Jaa. No, pidätkö sä useinkin tuota pikkupoikaasi mukana matkoilla?
- Ei tämä ole mun. Tää on yksi valitus Ranualta.
Sokea mies meni ravintolaan. Tarjoilija, joka sattui olemaan myös ravintolan omistaja, toi hänelle ruokalistan.
Sokea sanoi:
- Kuten huomaatte, olen sokea, joten en voi lukea ruokalistaa, mutta toisitteko minulle edellisen asiakkaan käytettyjä haarukoita, niin voin haistamalla analysoida, minkä annoksen haluan.
Isäntä toi likaisia haarukoita ja sokea alkoi haistelemaan niitä.
Sokea mies haisteli ja kommentoi samalla:
- Tässä on lohta ja piparjuurikastiketta. Tässä kananfilee riisipedillä... Hmm, taidan ottaa kuitenkin tätä lihamureketta ja perunasosetta.
Isäntä meni ällistyneenä toimittamaan tilausta vaimolleen Lissulle, joka toimi kokkina ravintolassa.
Seuraavana päivänä sokea tuli taas takaisin ja pyysi jälleen likaisia haarukoita, joiden pohjalta teki tilauksensa.
Isäntä alkoi jo epäillä jotain filunkia ja päätti tehdä sokealle jäynää. Kun sokea seuraavan kerran ilmaantui, hän otti puhtaan haarukan likaisten sekaan, mutta käski vaimoaan ensin hieromaan sitä alushousuihinsa.
Sokea nuuhki haarukoita ja tuumaili jälleen ääneen:
- Hmm... Linströminpihviä ja perunasosetta... lihamureketta ja riisiä... Hei! en tiennytkään että Lissu on täällä töissä!
Lapsi ei suostunut syömään ruokaa kunnolla, jolloin äidin täytyi puuttua asiaan.
Äiti:
- Joko nyt syöt salaattisi tai sitten menet nurkkaan jäähylle.
Lapsi:
- Menen suosiolla nurkkaan. Näin yöllä mitä teit kurkulla ...
Voihan kikkeli! huudahti hän, kun näki tolpan.
Voihan pylly! huudahti hän, kun näki itsensä peilistä.








