Hetkessä kauniiksi

Poimintoja aiheesta Parisuhdevitsit

Naimisissa oleva mies ajatteli, että hän voisi antaa vaimolleen syntymäpäivälahjaksi
yllätyksen ostamalla hänelle rintaliivit. Hän meni sisään naisten kauppaa melko
peloissaan, mutta myyjätyttö otti komennon auttaessaan häntä.
Väri ja hinta oli nopeasti sovittu, mutta koon kanssa tuli ongelmia.

Myyjä:
- No, herra. Ovatko ne meloonin kokoiset? Kookospähkinän? Greipin? Appelsiinin?

Mies:
- Ei... Ei mitään sellaista.

Myyjä:
- Miettikää nyt herra. Täytyy olla jotain, joka muistuttaa vaimonne povea.

Mies mietti pitkään ja hartaasti ja sitten katsahti myyjään ja sanoi:
- Oletteko koskaan nähneet spanielin korvia?

Kyllä naiset ovat sitten mahdottoman pitkävihaisia!

Vaimoni pyysi minua ojentamaan hänelle hänen huulipunapuikkonsa ja minä annoin hänelle vahingossa tuubillisen superliimaa.

Siitä on nyt jo kaksi kuukautta, eikä hän ole vieläkään puhunut minulle!

Mikä on Mikko Kososen paras saavutus?

- Pani maijan vilkkumaan.

Milloin tietää olleensa kauan naimisissa?
Kun vaimossa ei ole muuta kiinteää kuin kulut ja miehessä ei muuta jäykkää kuin asenne.

Vanha pariskunta meni pikaruokalaan ja jakoi puoliksi hampurilaisen ja ranskalaiset.
Muuan rekkamies sääli vanhaa paria ja tarjoutui ostamaan molemmille oman aterian.

”Ei hätää”, aviomies sanoi. ”Me jaamme kaiken.”

Hetken kuluttua rekkamies huomasi, ettei vaimo ollut haukannut palaakaan. ”Voin tosiaan
ostaa vaimollenne oman aterian”, hän sanoi.

”Hän saa kyllä syödäkseen”, aviomies vakuutti. ”Jaamme kaiken.”

Rekkamies ei vakuuttunut ja tiukkasi vaimolta: ”Miksi ette syö?”

”Koska odotan tekohampaita!” vaimo huusi.

Mikko ja Elsa olivat olleet aviossa jo kauan.
Eräänä aamuna Mikko istui kahvipöydässä katsoen ikkunasta ulos ja Elsalleen sanoen:
- Tulee hieno päivä.

Keskustelu ei jatkunut sen pidempään eikä Elsakaan sen kummemmin juttuun kommentoinut.
Seuraavana aamuna, jälleen kahvipöydässä, Mikko katseli pilvettömälle taivaalle ja sanoi:
- Tuleepa kaunis päivä..

Edelleenkään ei keskustelu jatkunut pidemmälle, mutta Elsaa jäi sanonta jotenkin vaivaamaan.
Eipä kuitenkaan kommentoinut Mikon sanomaa millään tavoin.

Kolmantena aamuna kahvipöydässä Mikko katsoi jälleen ulkosalle ja sanoi:
- Tuleepa tosi kaunis päivä, suorastaan ihana.

Tähän Elsa kimmastui ja sanoi:
- Mitä kumman kaunista siellä nyt muka on? Onhan ilma sievä, mutta mitä tuosta joka aamu jankkaat!

Tähän Mikko sanoi kahviaan ryystäen:
- Sinähän kerran sanoit, että joku kaunis päivä minä kyllä tästä lähden.

Kaksi miestä istuu junassa. Toinen mies tuijottaa ja tuijottaa toista kunnes tuijotuksen kohde hermostuu ja kysyy:

- Mitä sinä oikein tuijotat?

- Sitä vain, että jos viiksiä ei oteta huomioon, niin näytät aivan vaimoltani.

- Viiksiä? Mutta eihän minulla ole viiksiä!

- Ei teillä...

Eläkeläismiehellä seisoi ensimmäistä kertaa moneen vuoteen.

Hän huusi ihmeissään vaimon paikalle:
- Emma! Katsos mikä täällä seistä jököttää!

Vaimo katsoi hetken miehensä jäykkää katua ja tokaisi:
- Nyt kun viimein sait siitä rypyt pois, voisi olla hyvä hetki pestä se!

Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.

Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.

Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.

Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..

.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.

Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.

Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!

Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.

Talon emäntä oli menossa sunnuntaina kirkkoon ja sanoi miehelleen:
- Et juopottele poissa ollessani.

Kun emäntä lähti menemään, isäntä haki viinapullon kaapista ja hörppäsi huikan pahimpaan himoon.

Kohta huomasi, että emäntä olikin jo tulossa takaisin. Äkkiä isäntä meni vuoteeseen viltin alle piiloon ja pisti pullon pystyyn jalkojen väliin.

Emäntä astui huoneeseen ja alkoikin yllättäen riisua vaatteitaan pois.

Isäntä kysyi:
- Mitäs sinä nyt, kun riisut vaatteesi?

Emäntä vastasi:
- Kirkko on joka sunnuntai, mutta tuota ei joka sunnuntaina tapahdu, kun törröttää noinkin komeasti.