


Yhteistyökumppanin mainos:


Muuan pariskunta oli sopinut oman salakielensä rakastelutarpeelleen.
Kun isäntä kysyi puolisoltaan, olisiko pyykkiä, niin emäntä tiesi, mistä oli kyse ja sanoi:
- Kyllä sitä sen verran on.
Sitten kerran tapahtui niin, että kun isäntä kysyi, niin emäntä ei oikein ollut sillä tuulella ja tokaisi vain:
- Eipä ole!
No, sitten iltapäivällä tuli kuitenkin toisiin aatoksiin, kun arveli loukanneensa miestään ja sanoi päiväkahvin aikaan:
- Kyllä sitä kuitenkin olisi, sitä pyykkiä.
Isäntä hetken mietti ja vastasi:
- Eipä ole enää tarvis, kävin nyrkkipyykillä.
Vaimo mesosi, että naiset muka pystyvät miehiä paremmin tekemään asioita samanaikaisesti.
Mies sanoi, että rauhoitu, istu alas ja ole hiljaa.
Näistä kolmesta häneltä ei onnistunut yksikään.
Vanha pariskunta meni pikaruokalaan ja jakoi puoliksi hampurilaisen ja ranskalaiset.
Muuan rekkamies sääli vanhaa paria ja tarjoutui ostamaan molemmille oman aterian.
”Ei hätää”, aviomies sanoi. ”Me jaamme kaiken.”
Hetken kuluttua rekkamies huomasi, ettei vaimo ollut haukannut palaakaan. ”Voin tosiaan
ostaa vaimollenne oman aterian”, hän sanoi.
”Hän saa kyllä syödäkseen”, aviomies vakuutti. ”Jaamme kaiken.”
Rekkamies ei vakuuttunut ja tiukkasi vaimolta: ”Miksi ette syö?”
”Koska odotan tekohampaita!” vaimo huusi.
Nainen valitteli miehelleen kun hänellä on niin pienet rinnat.
Mies totesi siihen:
- Hiero niitä vessapaperilla.
Nainen:
- Miten se muka auttaa asiaa?
Mies:
- On se ainakin tuohon takamukseen tehonnut.
Tärkeintä kahvinkeitossa ja parisuhteessa on se että on pannu.
Mies vei vaimonsa synnytykseen ja lääkäri sanoi, että hänellä on käytössä uusi kone, joka siirtää osan rouvan tuskasta tulevaan isään helpottaen näin synnytystä.
Mies tietysti suostui ja lääkäri asensi kymmenen prosenttia synnyttäjän tuskasta mieheen.
Ei tuntunut missään.
Kaksikymmentä prosenttia.
Mies oli aivan rentona.
Lääkäri väänsi säädintä ja laittoi koneen viiteenkymmeneen prosenttiin, ja sitten sataan.
Nainen synnytti, ja mies voi hyvin!
Onnellinen perhe ajoi taksilla kotiin, ja kotiovella makasi posteljooni kuolleena.
Veturinkuljettajan vaimo oli tyytymätön mieheensä.
- Vaimon mielestä veturinkuljettaja oli pitkän avioliiton aikana muuttunut jotenkin kylmäkiskoiseksi.
Talon emäntä oli menossa sunnuntaina kirkkoon ja sanoi miehelleen:
- Et juopottele poissa ollessani.
Kun emäntä lähti menemään, isäntä haki viinapullon kaapista ja hörppäsi huikan pahimpaan himoon.
Kohta huomasi, että emäntä olikin jo tulossa takaisin. Äkkiä isäntä meni vuoteeseen viltin alle piiloon ja pisti pullon pystyyn jalkojen väliin.
Emäntä astui huoneeseen ja alkoikin yllättäen riisua vaatteitaan pois.
Isäntä kysyi:
- Mitäs sinä nyt, kun riisut vaatteesi?
Emäntä vastasi:
- Kirkko on joka sunnuntai, mutta tuota ei joka sunnuntaina tapahdu, kun törröttää noinkin komeasti.
Mikko ja Elsa olivat olleet aviossa jo kauan.
Eräänä aamuna Mikko istui kahvipöydässä katsoen ikkunasta ulos ja Elsalleen sanoen:
- Tulee hieno päivä.
Keskustelu ei jatkunut sen pidempään eikä Elsakaan sen kummemmin juttuun kommentoinut.
Seuraavana aamuna, jälleen kahvipöydässä, Mikko katseli pilvettömälle taivaalle ja sanoi:
- Tuleepa kaunis päivä..
Edelleenkään ei keskustelu jatkunut pidemmälle, mutta Elsaa jäi sanonta jotenkin vaivaamaan.
Eipä kuitenkaan kommentoinut Mikon sanomaa millään tavoin.
Kolmantena aamuna kahvipöydässä Mikko katsoi jälleen ulkosalle ja sanoi:
- Tuleepa tosi kaunis päivä, suorastaan ihana.
Tähän Elsa kimmastui ja sanoi:
- Mitä kumman kaunista siellä nyt muka on? Onhan ilma sievä, mutta mitä tuosta joka aamu jankkaat!
Tähän Mikko sanoi kahviaan ryystäen:
- Sinähän kerran sanoit, että joku kaunis päivä minä kyllä tästä lähden.
Ostin tyttöystävälleni parane pian -kortin.
Hän ei ole sairas, mutta hän voi paremmin…











