Hevonen kaupassa

Poimintoja aiheesta Eläinvitsit

Nainen oli eläinkaupassa hankkiakseen itselleen lemmikin. Kauppiaan suosituksesta hän päätyi papukaijaan, joka kuulemma osasi puhua ja oli hyvin sulavakäytöksinen.

- Uskaltaako sen kanssa mennä kirkkoon, nainen kysyi?

Myyjä vakuutteli, että kyllä voi. Kaupat tehtiin ja seuraavana sunnuntaina nainen saapasteli kirkkoon kaija olallaan.

Kaikki meni hyvin siihen saakka, kunnes saarnassa tuli hetken tauko. Silloin kaija tuumasi kuuluvalla äänellä:

- Aika saatanan kylmä täällä.

Seurasi jäätävä hiljaisuus ja nainen istui penkissä naama punaisena ihmisten tuijottaessa häntä.

Maanantaina hän meni raivostuneena eläinkauppaan, missä myyjä rauhoitteli häntä sanoen:

- Tuo on tietysti harmillista, mutta jos noin käy uudestaan, ottakaa lintua jaloista kiinni ja pyörittäkää muutama kierros pään ympäri niin se oppii, ettei noin voi puhua.

Seuraavana sunnuntaina harras nainen meni taas kirkkoon kaija mukanaan. Ja eiköpähän lintu taas tietyssä jumalanpalveluksen kohdassa tokaissut:

- Aika saatanan kylmä täällä!

Silloin nainen tarttui lintua jaloista, pyöritti sitä niin, että höyhenet pöllysivät ja laittoi kaijan takaisin olalle. Siihen papukaija totesi:

- ... ja vitun tuulista!

Mitä kameleontti tarjosi kärpäselle?

- Ilmaisen kielimatkan.

Kalle kehuskeli koirallaan, joka oli ihmeen viisas.

- Tämä minun koirani osaa haukkua yhtä monta kertaa kuin lompakossa on satasia.

Kokeeksi hän pyysi koiraa haukkumaan montako satasta hänellä oli lompakossaan.
Koira haukkui kolme kertaa ja lompsasta löytyi kolme satasta.

- Oiskohan noin, epäili Matti ja pyysi, että koira kertoisi paljonko satasia häneltä löytyy.

Koira haukkui kaksi kertaa ja taskusta löytyi kaksi satasta.

- Uskoiskohan tuota, epäröi Matti jälleen.
- Osaakos se kertoa kuinka monta satasta mun muijalla on.

Koira aloitti haukkumisen ja haukkui peräti 15 kertaa.

- Paskapuhetta, eihän mun muijalla pitäis olla yhtään rahaa! Mistä se muka tuollaiset summat olisi saanut?!

Koira kellahti maahan selälleen ja levitti jalkansa.

Eläinlääkärin odotushuoneessa oli kolme koiraa, jotka keskustelivat.

Ensimmäinen koira, pieni villakoira, kertoi:

- Minulla on oikea kusipää isäntänä. Se tulee aina kännissä kotiin ja pieksee meikäläistä lehdellä. Kerran sitten paskansin yöllä sen kenkiin. Nyt olen täällä lopetuspiikkiä odottelemassa.

Toinen, kultainen noutaja, kertoi:

- Minun isäntäni ja emäntäni eivät ole koskaan kotona. Minä olen yksin sisällä, eikä minulla ole mitään tekemistä. Kerran minulla paloi sitten päreet, ja revin koko sohvakaluston hajalle. Nyt olen sitten täällä odottelemassa lopetuspiikkiä.

Kolmas koira, iso tanskandogi, kertoi:

- Minulla on ystävällinen, kaunis ja mukava emäntä. Se ei vaan koskaan päästä minua naisiin. Kerran emäntäni sitten suihkusta tultuaan petasi sänkyä alasti. En voinut hillitä itseäni, vaan hyppäsin sen selkään ja tein emännälle temput.

Toiset koirat kysyivät:
- Ja nyt odotat lopetuspiikkiä?

Tanskandogi:
- Ei, vaan minulta leikataan kynnet.

Mikä on olennaisin ero kanalla ja kukolla?
- Kanalla on huomattavasti suuremmat munat.

Koira, hevonen ja lehmä kilpailivat siitä, kuka heistä on tärkein sodassa.

Koira aloitti:
- Minä vahdin rintamalla korsuja ja etulinjaa vihollisilta.

Hevonen vuorostaan:
- Tuo nyt ei ole vielä mitään. Minäpä vedän raskaita haupitseja sekä soppatykkejä.

Lehmä totesi:
- Teille on annettu vain huoltohommia... Minäpä “ammun“!

Oli aiemmin vain satamissa ja laitakaupungeilla asustava porttojen heimoon kuuluva, mutta on nyttemmin levinnyt parempiinkin piireihin. Seuraa usein Suurta Sukeltajaa ja auttaa tätä ahdistuksessaan, mutta vaatii kumisen sukelluspuvun.

Jänis meni kauppaan ja kysyi:
-Onko porkkanoita?

Johon myyjä vastasi:
-Ei, meillä ei ole porkkanoita juuri nyt.

Seuraavana päivänä:

Jänis:
-Onko porkkanoita?

Myyjä:
-Meillä ei ole tänäänkään porkkanoita.

Seuraavana päivänä:

Jänis:
Onko porkkanoita?

Myyjä hieman punaisena:
-Meillä ei ole porkkanoita, ja jos tulet vielä huomenna saman kysymyksen kera, naulaan sinut seinälle muita muistuttamaan!

Seuraavana päivänä:
Jänis:
Onko nauloja?

Myyjä:
-Ei, meillä ei ole nauloja.

Miksi kalat eivät tule merisairaiksi?
- Ne ovat tottuneet veteen.

Mitä kärpänen sanoi, kun hevonen söi sen?
- Olen turvassa.