Hullun hyvä seinäkello

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

Kylään oli muuttanut uusi eläinlääkäri, joka oli pahuksen hyvä vatsastapuhuja.

Muuan isäntä kutsui eläinlääkärin katsomaan eläimiään. Koska lääkärin maine ei ollut vielä kiirinyt isännän korviin, eläinlääkäri päätti yllättää uuden asiakkaansa.

Navetassa hän kysyi hevoselta:
- No mitäs vanhalle Pollelle kuuluu?

- No kiitos hyvää, mikäs tässä on ollessa, hevonen vastasi ystävällisesti.

Isäntä yllättyi aivan valtavasti. Eläinlääkäri jatkoi leikkiä ja kyseli lehmien ja kanojen voinnit ja sai aina eläimiltä miellyttäviä vastauksia.

Sitten tultiin suuren emakon luo ja eläinlääkäri kysyi siltä:
– Milloinkas se rouva on viimeksi miestä saanut?

Vastausta ei ehtinyt tulla, kun isäntä hyppäsi puukko kourassa karsinaan ja sanoi:
– Jos saatana kerrot, niin joulua et näe!

Mies meni lääkäriin kun tunsi olonsa huonoksi. Miestä tutkittiin ja lopulta lääkärin tulokset tulivat.

Lääkäri sanoi:
- Sinulla on enää aikaa elää 10…

Mies totesi huutaen:
- Mitä?! 10 minuuttia, vuorokautta, kuukautta, vuotta, mitä?

Lääkäri:
- 10, 9, 8, 7…

Nainen meni gynekologin tarkastukseen.

Lopuksi hän kysyi:
- Eikö teitä lääkäreitä ole pitkästyttävää katsoa aina samanlaiseen alapäähän?

Johon lääkäri:
- Ei nyt sentään, kunhan yläpäät ovat eri näköisiä...

Hullujenhuoneella oli lääkärikierros. Potilas Niukkanen istui huoneensa lattialla kattilankansi käsissä ja pörisi.

Lääkäri kysyi:
- No mitäs se Niukkanen touhuaa?

Niukkanen vastasi:
- Ajan autolla lappiin.

Toisella puolen huonetta istui potilas Mäkinen vetäen käteensä.

Lääkäri kysyi:
- Mitäs se Mäkinen siellä touhuaa?

Mäkinen vastasi:
- Panen sillä aikaa Niukkasen muijaa ku se on lapin reissulla!

Kirurgi potilaan vieressä:
- Rauhoitu Pekka, se on vaan pieni rutiinileikkaus.

Potilas totesi:
- Ei minun nimeni ole Pekka?!

Siihen kirurgi:
- Tiedän. Se on minun nimeni...

Pariskunta vietti jo 25-vuotis hopeahäitään ja perhettä oli siunaantunut jo vaimon mielestä ihan tarpeeksi.

Miehelle oli kuitenkin lastentekotapa kovinkin mieleistä puuhaa ja hän mietti vaimonsa kanssa, miten likimain jokavuotinen lasten tuleminen saataisiin kuitenkin loppumaan.

Mies suostui siihen, että munaskoista katkaistaisiin johtimet, niin olisi varmaa, ettei lisää nälkäisiä suita tulisi enää ruokittavaksi.

Sitten lääkärin vastaanotolla mies tutisi pelosta, vaikka tohtori sanoi sen olevan varsin kivuton toimenpide.

Lääkäri kysyi mieheltä vielä kerran:
- Oletteko nyt varmasti miettinyt vaimonne kanssa tätä toimenpidettä, koska vaikka potenssi jää, niin siitoskyky menee kuitenkin lopullisesti.

Mies vastasi:
- Ei me osattu vaimon kanssa ratkaista asiaa, vaan annettiin lasten äänestää.

Lääkäri kysyi:
- Kuinka kävi?

Mies:
- 11 puolesta ja 6 vastaan.

- 44-vuotias aiemmin varsin terve keittiö Koskelan sairaalasta.

- Eilen ei muista syöneensä mitään sopivaa.

- Aamulla huulet lähteneet laskeutumaan.

- Tupakoinut noin 7 savuketta 15 vuoden aikana.

- Tulosyy: Virtsan haju hengityksessä, pää tuntuu tohelolta.

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.

Mies meni yksityiselle vastaanotolle ja halusi keskustella sukupuoliasioista asiantuntijan kanssa.

Oli käyty läpi melkein kaikki mahdolliset ehkäisykeinot, eikä sopivaa konstia tuntunut löytyvän.

Lääkäri kysyi:
- Oletteko koskaan kokeillut kondomia? Säännöllisesti käytettynä tämä keino suojaa raskaudelta noin 98 prosenttisesti.

Mies vastasi:
- En ole ikinä kokeillut... Millainen se on?

Lääkäri antoi neuvot ja niitä mies päätti kokeilla käytännössä.

Mies meni vuoden päästä samalle lääkärille ja sanoi tälle pettyneenä:
- Yksi lapsi on tullut lisää, vaikka entisiä on jo seitsemän.

Lääkäri kysyi:
- Oletteko varmasti käyttänyt kondomeita säännöllisesti?

Mies vakuutteli:
- Olen minä... Vain kustessa ja naidessa olen ottanut sen pois.

Potilas meni lääkärin vastaanotolle:
- Tohtori, tohtori, minusta tuntuu, ettei kukaan enää ota minua vakavasti.

Lääkäri:
- Älä nyt höpsi joutavia.