


Yhteistyökumppanin mainos:


Miten kävi, kun Teemu Selänne söi hernekeittoa?
- Teemusta tuli korkeapaineen Selänne.
Piereminen hissillä on luultavasti pahin asia mitä voit tehdä.
Se on väärin niin monella tasolla.
Kovis-Arska ja hänen tyttöystävänsä olivat ajelulla. Yhtäkkiä Arskalta pääsi pieru. Mitä Arska sanoi?
- Haista La Pieru, Baby.
Kumppani halusi lämpöä ja vipinää sängyssä.
Joten pieraisin lakanan alle.
Mies ja nainen olivat juuri menneet naimisiin ja lähtevät kirkosta ajelemaan reellä kohti miehen kotia.
Tovin matkaa taitettuaan päästää hevonen mojovan pierun.
Isäntä siihen tyynesti: ”Ensimmäinen”.
Muutaman kilometrin jälkeen päästää hevonen toisen pierun ja
isäntä siihen virkkoo: ”Toinen!”.
Matka jatkuu kunnes hevonen pieraisee kolmannen kerran.
Silloin isäntä sanoo: ”Kolmas kerta!”
Pysäyttää reen, ottaa kirveen huovan alta ja lahtaa hevosen siihen paikkaan.
Morsian katsoo touhua kauhuissaan ja moittii miestä: ”Ootko tullu aivan hulluksi.. tappaa nyt hyvä hevonen tuolla tavalla! Ei se ollu mitään pahaa tehnyt, hevosparka”.
Isäntä katsoo vaimoaan tovin ja vastaa syvällä rintaäänellä:
”Ensimmäinen!”.
Minä en piereskele.
Kuiskailen vain housuihini...
Ja joskus jopa huudan!
Miksi Saharassa haisee pahalle?
- Sinne on hukattu monta pierua.
Miksi miehet pieree enemmän kuin naiset?
- Naiset ei sulje suutaan riittävästi, että painetta kasvaisi.
Peräkylän muori oli ikäisekseen hyvässä kunnossa mitä nyt kuulo vähän temppuili.
Muori oli taas kirkonkylän terveyskeskuksessa uusimassa reseptejään ja lääkäri kysyi:
- Onkos muorilla ilmavaivoja?
Mihin muori:
- Herrasiunaa! Miten se lääkärinkloppi kuvittelee että tällaisella köyhällä eläkeläisellä olisi muka varaa ilmalaivoihin?!
Pekka oli markkinoilla myymässä perunoita, kun häneltä äkkiä pääsi valtava pieru. Kaikki markkinoillaolijat räjähtivät nauramaan. Pekka palasi kotiin häpeissään. Häntä hävetti niin kauheasti, että hän lähti kotikaupungistaan ja kierteli ympäri maailmaa vuosikaudet. Viimein hän uskaltautui palaamaan kotikaupunkiinsa luulleen häpeällisen tapahtuman jo unohtuneen. Kotikaupunki oli muuttunut. Taloja oli purettu ja uusia oli rakennettu. Markkina-aluekin oli aivan erinäköinen. Sen reunaan oli ilmestynyt uusi rakennus. Pekka rohkaisi itsensä ja kysyi eräältä mieheltä:
– Milloin tuo talo on rakennettu?
– On siitä jo aikaa. Se rakennettiin kuusi vuotta, kaksi kuukautta ja kahdeksan päivää sen jälkeen, kun Pekka pieraisi markkinoilla.











