


Mainos:


Miksi nunnnalle ei kannata antaa kahvia?
- No siksi, että sitten sen alkaa mieli tehdä munkkia.
Jumala sanoi:
- Tulkoon valo!
Saatana sanoi:
- Tulkoon pimeys!
Jumala sanoi:
- Tulkoon valo!
Saatana sanoi:
- Tulkoon pimeys!
Pyhä Pietari sanoi:
- Antakaa nyt pojat sen valokatkaisija jo olla!
Mitä Jumala sanoi kun sitä ärsytti ja seisoi laudan päällä?
- Voi jumalauta!
Mikä on vilja-allerginen, mutta soijasta tykkäävä saarnamies?
- No tietysti Evankeliaakikkoman.
Neuvostoliiton hajottua kirkot saivat taas aloittaa toimintansa ympäri Venäjää, mutta ongelmana oli pappien vähäisyys.
Moskovan piispa oli mielestään lähettänyt viimeisetkin papit seurakuntiin kun siperialaisesta kaupungista tuli pyyntö saada pappi heidän vastakunnostettuun kirkkoonsa.
Piispalla ei ollut yhtään pappia jäljellä kunnes hän muisti, että seminaarissa oli yksi, jota ei oltu vihitty papiksi, koska hänellä oli mieltymys ainoastaan kapakoissa istumiseen. Piispa kutsui tämän luokseen, vihkaisi hänet papiksi ja pisti junaliput kouraan.
Meni pari vuotta ja piispa muisti tuon Siperiaan lähettämänsä papin, josta ei ollut kuulunut mitään lähtönsä jälkeen. Niinpä piispa marssi Aeroflotiin ja lenneltyään tuntitolkulla oli vihdoin tuon pikkukaupungin kirkon lukossa olevan pääoven takana.
Kun hän ei saanut vastausta kolkutuksiinsa piispa lähti kiertelemään kirkkoa ja löysi lukitsemattoman sakastin oven ja sen takaa sakastista sängylle tuon papin sammuneena.
Piispa päätti säikäyttää tuota kelvotonta oikein kunnolla ja meni kellotorniin ja nykäisi kellon köydestä kaksi kertaa, jolloin kelloista lähti kaksi kovaa kumausta.
Kun piispa astui sakastiin niin samalla ovi aukesi ja sakastiin nostettiin kaksi laatikkoa vodkaa.
Ortodoksimies oli Lapissa pyhiinvaelluksella, kun alkoi tehdä mieli evääksi mukaansa ottamia pääsiäisherkkuja.
Niinpä hän kaivoi repustaan pari pakettia, istui kannolle ja alkoi syödä.
Paikalle tuli lapinäijä, joka pysähtyi ja katsoi kummissaan.
Vaeltaja selitti:
- Tässä minä vain pashalla...
Lappalainen tuhahti:
- Emmä metkään sitä H:ta ihan joka paikhaan laita!
Jumala tunsi olevansa loman tarpeessa ja meni taivaalliseen matkatoimistoon. Matkatoimiston virkailija suositteli matkaa maapallolle.
Jumala sanoi:
- Ei, kyllä minä menen jonnekin muualle. Kävin siellä kerran parituhatta vuotta sitten, ja minulla oli yksi lyhyt säätö erään Marian kanssa, ja ne puhuvat siitä vielä tänäkin päivänä.
Nunna ja pastori olivat matkalla aavikon yli.
Puolivälissä aavikkoa heidän käyttämänsä kameli yhtäkkiä kuoli.
Nunna ja pastori alkoivat rukoilla apua. Kului useita päiviä eikä apua kuulunut.
Lopulta pastori tokaisi:
- Sisar hyvä, nyt kun me molemmat kohta kuolemme on yksi asia mitä olen aina halunnut tällä maan päällä, nimittäin nähdä nainen alasti.
Sisar mietti hetken ja otti vaatteensa pois. Samalla hän tokaisi:
- En ole itsekään nähnyt ikinä alastonta miestä, joten voisiko pastorikin ottaa vaatteensa pois.
Pastori otti myös vaateensa pois, jonka jälkeen nunna huudahti:
- Herranen aika, mitä pastorilla oikein roikkuu jalkojen välissä.
Pastori:
- Sisko hyvä, se on lahja Jumalalta. Jos laitan sen sinuun syntyy uutta elämää.
Johon nunna huudahti:
- Hyvänen aika, unohda minut ja laita se kameliin!
Pyhä Pietari seisoskeli taivaan porttien luona odotellen sisääntulevia. Hän näki Jeesuksen kulkevan ohi, ja heilutti hänelle.
- Hei Jeesus, voitko vartioida portteja sillä aikaa kun käyn asioilla?
Jeesus vastasi:
- Totta kai. Mitä minun pitää tehdä?
Pyhä Pietari:
- No, ota selvää ihmisistä jotka saapuvat tänne. Kysy heiltä heidän taustastaan, perheestään ja elämästään. Päätä sitten ovatko he kelvollisia taivaaseen.
Jeesus:
- Okei, kuulostaapa helpolta.
Ja niin Jeesus jäi odottelemaan portille, kun Pyhä Pietari lähti toimittamaan asioitaan.
Ensimmäinen henkilö joka lähestyi portteja, oli ryppyinen vanha mies. Jeesus kutsui hänet tutkintapöydän luo ja istui häntä vastapäätä.
Hän katsahti vanhaan mieheen ja kysyi:
- Mitä teit työksesi?
Ukko vastasi:
- Olin puuseppä.
Jeesus muisti oman maallisen vaelluksensa, nojautui eteenpäin ja kysyi:
- Oliko sinulla perhettä?
Ukko vastasi surullisena:
- Kyllä, minulla oli poika, mutta menetin hänet...
Jeesus nojautui yhä lähemmäksi ukkoa ja jatkoi kyselemistä:
- Menetit poikasi? Voitko kertoa minulle hänestä jotakin?
Ukko kertoi:
- No, hänellä oli reiät käsissä ja jaloissa.
Jeesus nojautui vieläkin lähemmäksi ukkoa ja kuiskasi:
- Isä?
Ukko nojautui hänkin eteenpäin aivan Jeesuksen kasvojen eteen ja kuiskasi:
- Pinokkio?!
Luostarissa olisi kiva asua.
- Niin munkin mielestä.








