


Yhteistyökumppanin mainos:


Aatami ja Eeva olivat rakastelleet ensimmäistä kertaa. Jumala ihmetteli mihin Eeva katosi aktin jälkeen.
Aatami tokaisi:
- Tuolla se on rannassa alapesulla.
Johon Jumala:
- Ei saatana, eihän se haju lähde kaloista ikinä!
Mikä on pappien yleinen ammattitauti?
- Hengenahdistus.
Paratiisissa elämä ei aina ollut yhtä paratiisia. Eeva oli epäluuloisena pistänyt merkille Aatamin muuttuneen käytöksen viime aikoina.
Eeva nalkutti:
- Missäs sitä taas tuli oltua koko yö? Ketä sinä tapailet selkäni takana? Siihen malliin herra katoaa omille teilleen.
Aatami vakuutti:
- Voi herranjumala... Eeva, sinähän olet se ainoa nainen! Kai sinä sen nyt järjelläsikin ymmärrät ettei minulla voi olla ketään muuta.
Seuraavana yönä Aatami heräsi siihen, kun Eeva tökki häntä kylkeen.
Aatami tiuskaisi:
- No mikä sinua nyt vaivaa?
Eeva totesi mietteliäänä:
- Lasken vain sinun kylkiluitasi...
Jumala tunsi olevansa loman tarpeessa ja meni taivaalliseen matkatoimistoon. Matkatoimiston virkailija suositteli matkaa maapallolle.
Jumala sanoi:
- Ei, kyllä minä menen jonnekin muualle. Kävin siellä kerran parituhatta vuotta sitten, ja minulla oli yksi lyhyt säätö erään Marian kanssa, ja ne puhuvat siitä vielä tänäkin päivänä.
Helvetin enkelten jäsen kuoli ja joutui taivaaseen.
Taivaan portilla Mooses sanoi:
– Taivaassa ei saa olla Harrikkaa, nahkatakkia eikä pitkää lettiä.
Sitten Helvetin Enkeli lähti kulkemaan taivaan ikuisilla poluilla. Vähän aikaa kuljettuaan hän istahti puun alle. Äkkiä hän oli kuulevinaan Harrikan ääntä. Seuraavassa hetkessä hän näki miehen kiiltelevän Harrikan selässä, pitkä letti hulmuten.
Hän meni kyselemään Moosekselta, mistä se johtui.
Mooses sanoi:
– En voi mitään. Omistajan poika!
Jumala sanoi:
- Tulkoon valo.
Paholainen sanoi:
- Tulkoon pimeys.
Jumala sanoi:
- Tulkoon valo.
Paholainen sanoi:
- Tulkoon pimeys.
Jeesus huusi:
- Älkää rämpytelkö sitä valokatkaisinta!
Juutalaisvaimo miehelleen:
- Älä sitten kata hopealusikoita vieraille.
- Luuletko, että he voisivat varastaa ne?
- En, mutta he saattavat tunnistaa ne.
Kirkonkylälle oli tullut uusi haudankaivaja, joka kaiveli hautoja yötäpäivää urakalla niin, että viimeisiä leposijoja alkoi olla yli tarpeen.
Kyläläiset päättivät, että jollain keinolla pitäisi saada tuo homma loppumaan. He ostivat pakan valkoista lakanakangasta ja tekivät siitä kaavut päälleen silmänreikineen.
Menivät sitten aidan yli kirkkomaalle ja huusivat puitten takaa:
- Huu huu huu!
Haudankaivaja kuuli sen, kapusi tikapuita pitkin montusta ylös ja nojasi lapioonsa. Katsoi siinä hetken tuota kaapujen touhua ja ennen kuin jatkoi taas töitään, huusi:
- Jaloitella saatte, mutta alueelta ette saa poistua!
Eräänä päivänä jumala kysyi arkkienkeliltä, olisiko tällä hyvää ehdotusta lomanviettopaikaksi.
Enkeli katseli ulos taivaan parvekkeelta ja sanoi:
- Onhan tuolla Mars. Mene sinne lomalle.
Jumala:
- Ei, ei, siellä on niin kylmää, haluan johonkin lämpimään paikkaan.
Enkeli:
- Mene sitten Venukseen. Siellä on lämmintä.
Jumala:
- Siellä on aina pilvistä. Haluan ottaa aurinkoa rannalla.
Enkeli:
- No sitten Maahan. Siellä on paikkoja, joissa on hieno lomasää.
Jumala:
- Ei ei, se on kauhea juorupesä. Viimeksi kun olin siellä lomalla pari tuhatta vuotta sitten, minulla oli vähän sutinaa yhden Marian kanssa, ja siitä laverrellaan siellä vieläkin.
Tyttö oli ensimmäisen kerran käynyt kirkossa, ja kaverit utelivat, millaista siellä oli ollut.
Tyttö vastasi:
- Kovasti kehuivat Jumalaa ja haukkuivat Pirua!








