Jeesus sovitti syntimme

Poimintoja aiheesta Uskonto vitsit

Bubbe ja Börje menivät ortodoksiseen kirkkoon. Sisään asteli pappi kaapuineen suitsukeastiaa heiluttaen.

Bubbe tönäisi Börjeä ja tokaisi:
- Kato, ton transun käsilaukku palaa.

Autokorjaamon omistaja oli kuollut ja saapui taivaan portille Pietarin eteen.

Autokorjaamon omistaja surkutteli:
- Oli surullista kuolla näin nuorena...

Pietari:
- Nuorena? Olen poiminut laskuistasi työtuntiesi määrän, ja niitten mukaan sinä olet elänyt sataviisikymmentä vuotta!

Nunna astui bussiin ja sanoi kuskille:
- Kuolen kohta ja haluaisin saada kerran elämässäni miestä.
Mutta minun pitää olla neitsyt kuollessani, joten vain kakkonen käy ja miehen pitää olla vapaa, ettei hän tee huorin.

Kuski vie nunnan peräpenkille ja hoitaa homman.

Pukilta noustuaan kuski sanoi:
- Valehtelin. Olen naimisissa ja kolmen lapsen isä.

Nunna oikoi helmojaan ja sanoi:
- Minäkin valehtelin. Olen Börje ja menossa Turkuun naamiaisiin.

Ortodoksimies oli Lapissa pyhiinvaelluksella, kun alkoi tehdä mieli evääksi mukaansa ottamia pääsiäisherkkuja.

Niinpä hän kaivoi repustaan pari pakettia, istui kannolle ja alkoi syödä.

Paikalle tuli lapinäijä, joka pysähtyi ja katsoi kummissaan.

Vaeltaja selitti:
- Tässä minä vain pashalla...

Lappalainen tuhahti:
- Emmä metkään sitä H:ta ihan joka paikhaan laita!

Kun Jeesus kuoli ja meni taivaaseen hän oli hyvin kiinnostunut näkemään isänsä.
Taivaan portilla hän sai Pyhältä Pietarilta vinkin, että hänen isänsä on vanha parrakas mies, joka on tuolla jossain pilvien lomassa.

Jeesus lähti etsimään isäänsä ja hyvin pian törmäsi vanhaan parrakkaaseen mieheen, joka selvästikin etsi jotain.

Jeesus kysyi:
- Mitä etsit?

Mies vastasi:
- Poikaani. Hänet on helppo tunnistaa. Hänellä on käsissä ja jaloissa naulanreiät.

Jeesus huudahti:
- Isä!

Vanha mies sulki Jeesuksen voimakkaaseen syleilyyn ja ääni liikutuksesta väristen huusi:

- Pinokkio!

Mitä pappi sanoi, kun oli ajanut autollaan ojaan?
- Ihmeellisiä ovat Herran tiet.

Aatami huokailee surullisena.

Jumala:
- Aatami, mikä sinua vaivaa?

Aatami huokaa syvään ja sanoo:
- Ei ole ketään kenen kanssa voisin puhua.

Jumala:
- Minä annan sinulle seuralaisen, jota nimitän naiseksi. Nainen laittaa sinulle ruokaa ja pesee vaatteesi. Hän on aina samaa mieltä sinun kanssasi. Hän antaa sinulle lapsia, eikä koskaan pyydä sinua nousemaan ylös keskellä yötä niitä hoitamaan. Nainen ei nalkuta sinulle ja myöntää heti erehdyksensä jos olette jostakin asiasta eri mieltä. Hänellä ei koskaan ole päänsärkyä ja hän antaa sinulle rakkautta ja myötätuntoa aina kun sitä tarvitset!

Aatami:
- Kuulostaa hyvältä. Paljonko tämä “nainen“ tulisi minulle maksamaan?

Jumala:
- Toisen käden ja yhden jalan.

Aatami:
- Hmm. aika röhnevä hinta. No entä mitä saisin yhdellä kylkiluulla?

... Ja loputhan me sitten jo tiedämmekin.

Tyttö oli ensimmäisen kerran käynyt kirkossa, ja kaverit utelivat, millaista siellä oli ollut.

Tyttö vastasi:
- Kovasti kehuivat Jumalaa ja haukkuivat Pirua!

Mitä Jumala sanoi kun sitä ärsytti ja seisoi laudan päällä?
- Voi jumalauta!

Kirkonkylälle oli tullut uusi haudankaivaja, joka kaiveli hautoja yötäpäivää urakalla niin, että viimeisiä leposijoja alkoi olla yli tarpeen.

Kyläläiset päättivät, että jollain keinolla pitäisi saada tuo homma loppumaan. He ostivat pakan valkoista lakanakangasta ja tekivät siitä kaavut päälleen silmänreikineen.

Menivät sitten aidan yli kirkkomaalle ja huusivat puitten takaa:
- Huu huu huu!

Haudankaivaja kuuli sen, kapusi tikapuita pitkin montusta ylös ja nojasi lapioonsa. Katsoi siinä hetken tuota kaapujen touhua ja ennen kuin jatkoi taas töitään, huusi:

- Jaloitella saatte, mutta alueelta ette saa poistua!