


Yhteistyökumppanin mainos:


Vihreä poliitikko saapui taivaan portille. Portilla Pietari vilkaisi saapujaa ja selaili isoa kirjaansa kiivaasti edes takaisin, samalla päätään raapien.
Pietari lopulta totesi:
- Mitäs ihmettä te täällä nyt jo teette, teidän kuolinaikanne ei pitäisi olla vielä lähelläkään.
Poliitikko:
- Katsos kun kävelin iltakävelyllä hiekkarantaa pitkin ja satuin löytämään hiekasta pienen lyhdyn. Pyyhkäisin siitä hieman tomua pois ja sieltä ilmestyi henki. Henki totesi että perinteisesti saat yhden toivomuksen koska vapautit minut lampusta mutta voit toivoa vain asioita jotka hyödyttävät muita kuin itseäsi...
Pietari katsoi poliitikkoa ihmeissään ja odotti kovasti jutun jatkuvan.
Poliitikko jatkoi tarinaansa:
- Mietin sitten siinä hetken ja toivoin että maailmasta katoaisi se asia, joka haittaa eniten Suomen ympäristönsuojelua...
... Ja seuraavaksi huomasinkin olevani taivaan portilla.
Tuntematon terroristijärjestö oli kaapannut panttivangeikseen valtion ylimmän johdon eli koko Sipilän hallituksen!
Terroristien vaatimuksena oli 100 miljoonaa euroa puhtaana käteen, tai sitten he valelevat kaapatut bensiinillä ja sytyttävät tuleen seuraavana aamuna klo 9.00.
Kansalaisjärjestöt organisoivat pikakeräyksiä ympäri kaupunkia saadakseen lunnaat kasaan määräaikaan mennessä.
Turussa kerääjä pysäytti kiireisen kulkijan ja pyysi osallistumista.
Ohikulkija sanoi:
- No totta kait jokaisen suomalaisen pitää osallistua tähän keräykseen! Paljonko ihmiset ovat keskimäärin antaneet?
Kerääjä vastasi:
- Yhdestä kolmeen litraan. Jotkut rekkaliikennöitsijät jopa viisi litraa!
Montako ministeriä tarvitaan vaihtamaan lamppu?
- Kaksi. Toinen sanoo kansalle, että kaikki mahdollinen on tehty, ja toinen kiertää lampun vesihanaan.
George Bush ja Tony Blair keskustelivat kiihkeästi Valkoisen talon käytävällä. Tutustumiskierroksella oleva turisti huomaa tämän intensiivisen keskustelun ja miettii, mistä miehet mahtavat puhua? Niinpä hän käy asiaa uteliaanan kysymässä.
Turisti: Mistäs te noin innokkaasti puhutte?
Bush: Noh, me vaan suunnitellaan tässä kolmatta maailmansotaa.
Turisti: Niinkö? Millaisia suunnitelmia teillä sitten on?
Bush: Me ammutaan ydin pommeilla 5 miljoonaa rättipäätä ja yksi hammaslääkäri.
Turisti: Mitäs varten te sen hammaslääkärin ammutte?
Bush (kääntyy Tonyn puoleen): Mitäs mä sanoin Tony? Kun me ammutaan yksi hammaslääkäri niin kukaan ei kysele niistä rättipäistä mitään.
Kun Sanna Marinilta loppui yökerhossa vauhti, niin hän tarvitsi Uuttavirtaa.
Mitä yhteistä on suomalaisilla poliitikoilla ja vauvanvaipoilla?
- Kummatkin pitää vaihtaa säännöllisin väliajoin ja samasta syystä.
Väyrynen ilmestyi tatskapuotiin ja ilmoitti haluavansa oikeaan otsalohkoonsa tosi ison, monimuotoisen, ruskean tatuoinnin.
Vähän asiaa ihmetellen ajeli tatuoitsia Väyryseltä tukan pois oikealta puolelta otsaa ja alkoi tatuoida siihen ison musteläiskän näköistä länttiä.
Parin tunnin kuluttua tatuointi oli valmis ja hirveän näköinen muodoton läiskä punersi vielä verestäen Väyrysen otsassa.
Kun Paavo kaiveli tiskillä lompsaansa maksaakseen, ei puodin pitäjä malttanut olla kysymättä, oliko Paavolla joku erityinen syy tatuoittaa tuollainen mitään tarkoittamaton läiskä loppuelämäkseen otsaansa.
Tähän Väyrynen vakavana:
- No, olimme taannoin Mihail Gorbatshovin kanssa illallisella keskustelemassa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja puheenvuoroni jälkeen nousi Gorbatshov kunnioittavasti ylös tuolistaan, naputti omaa ruskeaa läikkäänsä otsassaan ja sanoi:
“...taitaa toveri Väyryseltä puuttua täältä jotain?“
Hallitus meni sitten poistamaan eläkeputken. Huono homma...
Ennen kaikki oli niin selvää:
Siemenputkessa ja emätinputkessa matkustelun jälkeen mentiin koulutusputkeen.
Sitten siirryttiin uraputkeen ja lopulta odottelemaan eläkeputkea.
Onneksi vielä on tarjolla sentään ryyppyputki, josta on edelleen sujuva siirtymä koiranputkeen.
Politiikka on erinomainen ura.
- Kunhan ei vain jää kiinni.
Amerikkalainen kertoi suomalaiselle kotimaastaan:
- We have Donald Trump, Bob Hope and Johnny Cash.
Suomalainen kertoi vuorostaan amerikkalaiselle:
- We have Sanna Marin, no hope and no cash.











