Kalevalan päivä

Poimintoja aiheesta Pikku-Kalle vitsit

Pikku-Kalle tulee kouluun monen päivän lintsaamisen jälkeen. ”Koulussa on käytävä!” opettaja raivoaa kovaäänisesti Kallelle. ”No onhan täällä luokkiakin”, Kalle vastaa.

Pikku-Kalle meni kouluun mustaksi maalatun kananmunan kanssa ja heitti kananmunan lattialle.

Opettaja kysyy ihmeissään:
- Mitäs tuo oikein oli?

Pikku-Kalle vastaa:
- Mustaksi maalattu kananmuna.

Pikku-Kalle ryntää apteekin tiskille ja sanoo kovaan ääneen:
- Antakaa minulle puoli tusinaa ohuimpia kondomeitanne!

Apteekkari katsoo häntä tuimasti ja sanoo:
- Ensinnäkin, nuori mies, noin ei huudeta vaan odotetaan vuoroa.
Toiseksi, tämmöisen asiat ei kuulu lapsille.
Ja kolmanneksi pyydän sinua sanomaan isällesi, että hän tulisi ostamaan kondominsa itse.

Pikku-Kalle vastaa topakkana:
- Ensinnäkin, mä olen seissyt täällä jo pitkän aikaa.
Toiseksi, koulussa on opetettu, että kondomit ovat parhaita ehkäisyvälineitä nuorella iällä.
Ja kolmanneksi, isä ei tiedä, että äiti vie nämä firman juhliin illaksi.

Virtasten talossa oli päivällisaika. Isä oli keittiössä kokkaamassa. Yhtäkkiä Pikku-Kalle tuli keittiöön.

Pikku-Kalle näytti mietteliäältä, kun hän istuutui pöydän ääreen.

Isä kysyi:
– Onko mielessäsi jotain, poikani?

Pikku-Kalle vastasi:
– Hmm… on. Miksi sitä kutsutaan, kun kaksi ihmistä makaa toistensa päällä?

Isä nolostui välittömästi ja lehahti tomaatinpunaiseksi. Kukista ja mehiläisistä puhuminen tuntui hieman aikaiselta, mutta samalla hän ei halunnut valehdella pojalleen.

Isä vastasi hieman varovaisesti:
– Sitä kutsutaan rakastelemiseksi.

Pikku-Kalle totesi hetken kuluttua:
– Ei, en usko, että sitä kutsutaan niin.

Nyt isä nolostui entisestään, mutta lopulta sai sanottua:
– Sitä kutsutaan myös naimiseksi.

Pikku-Kalle sanoi:
– Ei, ei sitäkään.

Isä ajatteli, että mikä tuota lasta oikein vaivaa ja tokaisi hermostuneena:
– No mitä helvettiä, sitä kutsutaan nussimiseksi!

Pikku-Kallen silmät alkoivat loistaa ja hän sanoi:
– Nyt keksin! Se on kerrossänky!

Pikku-Kalle ajoi pyörällä korttelia ympäri ja äiti katseli portailta.

Ensin Pikku-Kalle huusi:
- Katso äiti, minä osaan ajaa vain yhdellä jalalla.

Toisella kierroksella Pikku-Kalle huusi:
- Katso äiti, minä osaan ajaa yhdellä kädellä!

Kolmannella kierroksella Pikku-Kalle huusi:
- Katso äiti, minä osaan ajaa ilman käsiä!

Seuraavan kerran kun Pikku-Kalle tuli äitinsä kohdalle hän sanoi:
- Katfo äiti, minä ofaan ajaa ilman hampaifa.

Pikku-Kalle sanoo kaverilleen:
- Päiväni ovat luetut.

Kaveri:
- Miten niin?

Pikku-Kalle:
- Isoveljeni löysi minun päiväkirjani.

Pikku-Kalle kysyi kaverilta, että käykö teillä kello?
Kaveri vastasi, että käy.
Pikku-Kalle sanoi, käske käydä meilläkin.

Pikku-Kalle vietiin ensimmäistä kertaa kirkkoon.
Kun pappi saapui alttarille mustassa asussaan, Kalle nousi ylös ja huusi lujaa:
- Katso, äiti! Lepakkomies!

Pikku-Liisa kinasteli naapurin pikku Kallen kanssa ikuisuuskysymyksestä:
- Kummat on parempia, tytöt vai pojat?

Lopulta Kalle laski housunsa alas ja selitti:
- Tää on mulkku ja sulla ei olekaan tällaista kun sä oot tyttö, lällällää...

Pikku Liisan oli myönnettävä että Kalle oli oikeassa ja niinpä hän juoksi itkien äidin luo.

Pian hän kuitenkin palasi Kallen luo leveä hymy kasvoillaan ja tokaisi:
- Äiti sanoi, että mulla onkin housuissa sellainen kapistus, että kun mää kasvan isoksi, niin mää saan sillä niin monta mulkkua kuin ikinä haluan!

Pikku-Kalle oli kiivennyt puuhun ja lauloi:
- Mä oksalla ylimmällä...

Räks...

- Mä oksalla keskimmällä...

Räks...

- Mä oksalla alimmalla...

Räks...

- Maa on niin kaunis...

Humps...

- Me madot mullassa möyritään...