Kalevalan päivä

Poimintoja aiheesta Pikku-Kalle vitsit

Pikku-Kalle oli uskonnontunnilla. Opettaja lukee: ”Jeesus teki vedestä viiniä!” Pikku-Kalle huutaa: ”Meidän isä on Jeesusta mahtavampi!” Opettaja vastaa: ”Miten niin?” Pikku-Kalle: ”Se osaa muuttaa veden pontikaksi!”

Opettaja kysyi pikku-Kallelta missä sijaitsee Polvijärvi?

Pikku-Kalle vastasi innoissaan:
- No tietysti Reisjärven ja Varpaisjärven välissä!

Pikku-Kalle oli isänsä kanssa täydessä bussissa. Yhtäkkiä heidän edessään ollut nainen huitaisi käsilaukullaan Pikku-Kallen isää päähän ja poistui bussista.

Isä sanoi:
- Olipas siinä omituinen nainen.

Pikku-Kalle:
- Niin olikin... Siksi minä nipistinkin sitä takapuolesta.

Pikku-Kalle meni kauppaan. Hän osti sieltä kurkun, kananmunia ja kaksisataa grammaa maksaa. Kaupasta poistuttuaan auto töytäisi Pikku-Kallen kumoon suojatiellä.
Hätääntynyt autoilija säntäsi autostaan ulos, ja kysyi Pikku-Kallelta tämän vointia.

Pikku-Kalle vastasi:
- Kurkku meni poikki, munat meni rikki ja maksa lensi ulos.

Pikku-Kalle kysyi ruotsalaisilta turisteilta:
- Mikä erottaa ihmiset apinoista?

Ruotsalaiset kysyivät:
- No mikä?

Pikku-Kalle vastasi:
- Pohjanlahti.

Pikku-Kalle oli kiivennyt puuhun ja lauloi:
- Mä oksalla ylimmällä...

Räks...

- Mä oksalla keskimmällä...

Räks...

- Mä oksalla alimmalla...

Räks...

- Maa on niin kaunis...

Humps...

- Me madot mullassa möyritään...

Koulussa oli uskonnon tunti,opettaja kysyi oppilailta, että kuka särki Jerikon muurit, luokkaan syvä tuli hiljaisuus.

Lopulta opettaja kysyi Pikku-Kallelta, että kuka särki Jerikon muurit.
Kalle sanoi itku kurkussa ettei hän ole särkenyt niitä.
Opettaja sanoi, älähän Kalle itke kyllä opettaja uskoo ettet sinä niitä särkenyt.

Meni viikko, opettaja tapasi kylällä Kallen isän ja kertoi mitä uskontotunnilla oli tapahtunut.
Siihen Kallen isä sanoi, että jos Kalle kerta on sanonut ettei se ole särkenyt niitä, niin Kalle ei ole sitten kans särkenyt niitä.
Opettaja meni ihan hiljaiseksi eikä osannut sanoa enää mitään Kallen isälle.

Meni pari viikkoa tästä ja opettaja kysyi kunnanvaltuuston kokouksessa kunnanjohtajalta, että minkälaista porukkaa Kallen perhe oikein on, kun hän uskonnon tunnilla kysyi Kallelta, että kuka rikkoi Jerikon muurit niin Kalle puskahti itkuun ja sanoi ettei hän niitä rikkonut.
Kun hän myöhemmin kertoi asiasta Kallen isälle, niin isä sanoi että jos Kalle sanoi ettei hän niitä särkenyt niin Kalle ei ole särkenyt niitä.

Kunnanjohtaja sanoi opetajalle, että ollaan mekin ihan hiljaa asiasta ja maksetaan ne kunnan varoista.

Pikku-Kalle potkiskeli uutta palloaan. Pikku-Ville ihaili palloa.

Kalle sanoi:
- Saat palloni, jos saan iskeä kolme raakaa kananmunaa päähäsi.

Pikku-Ville vastasi:
- Sopii.

Yksi muna...läts...kaksi munaa...läts...

Pikku-Ville:
- No, iske se kolmas jo!

Pikku-Kalle:
- Empäs, menettäisin palloni.

Isä kuuli, kun Pikku-Kalle luki iltarukouksen ja lopuksi vielä pyysi:
- Siunaa mummoa ja ota vaari vastaan!

Seuraavana päivänä vaari kuoli.
Isä ihmetteli, mistä poika tiesi kuolemasta jo edellisiltana rukousta lukiessaan.

Kului päiviä ja asia ehti unohtua jo isältäkin, kunnes hän kuuli Kallen sanovan iltarukouksensa päätteeksi:
- Siunaa äitiä ja ota isä vastaan!

Nyt isä pelästyi eikä uskaltanut nukahtaakaan seuraavana yönä.
Aamulla hän käveli väsyneenä töihin, auton jätti kotiin kaiken varalta.
Hän varoi autoja, hän käveli seinän vieriä pitkin ja pelkäsi, että joku ampuu hänet.
Hän istui koko päivän toimistohuoneessaan ovi lukittuna eikä käynyt missään edes ruokatunnilla. Töiden jälkeen isä käveli kotiin samoin kuin aamulla, varovasti, ympärilleen pälyillen.

Kotona hän totesi äidille:
- Voi että oli rankka päivä tänään töissä!

Äiti huokaisi:
- Rankkaa se on ollut kotonakin, postinkantaja kuoli tuohon portaisiin.

Pikku-Kalle huusi naama punaisena:
- En varmasti syö aamulla kaulapuuroa, en varmasti.

Äiti sanoi:
- Mitä Kalle sitten söisi?

Pikku-Kalle:
- Isi kertoi naapurin sedälle, että miten ihana oli imeä naapurin emäntää. Minäkin haluaisin sitä herkkua imeä.