Kannibaalin pakastin

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.

Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!

Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.

Työpaikan hakija meni haastatteluun ja työnhakijalta kysyttiin:
- Osaatteko kieliä?

Työnhakija vastasi:
- Kyllä osaan, edellisestäkin työpaikasta sain potkut kielimisen takia.

Arabitaustainen mies pudisteli mattoa parvekkeellaan.

Viereisille parvekkeelle tuli kantasuomalainen mies tupakalle ja kysyi:

- Eikö meinaa lähteä käyntiin, vai ajattelitko ottaa mäkilähdön.

Virtanen avautui Koistiselle pikkutunneilla pubissa:

- On se kumma, kun menen kotiin ja riisun kenkäni, hiivin mahdollisimman äänettömästi ja sujahdan sänkyyn henkeä pidättäen, niin eukko herää siitä huolimatta ja taas alkaa se sama virsi: “Jassoo... Missäs sitä ollaan taas oltu...“

Koistinen katsoo myötätuntoisesti Virtasta ja sanoo:

- Tee niin kuin minäkin. Kolistele sisään mennessäsi oikein kunnolla, niin että eukko hoksaa, että sieltä se tulee. Sitten otat eukkosi kainaloosi ja kuiskaat hänen korvaansa että: “Rakas nukutko jo, mitä jos rakasteltais oikein kunnolla?“ ... Niin takaan että eukkosi nukahtaa siinä samassa ja nukkuu koko yön sikeästi ja hiljaa.

Vuoden 1000 ja risat tienoilla joukko Ruotsissa ryöstöretkellä olleita suomalaisia joutui ruotsalaisten viikinkien vangeiksi.

Kuningas Eerik Verinen tuumi mitä tehdä. Helpointa olisi panna päät poikki tai myydä vangit orjiksi. Kuningas ajatteli kuitenkin, että hän voisi suojata valtakuntaansa suomalaisten rosvoretkiltä kiduttamalla näitä ennenkuulumattoman kauhealla tavalla. Sitten heidät voisi päästää kotiin varoittavina esimerkkeinä.

Kuningas Eerik Verinen kutsui luokseen pääkiduttajansa Orm Kyysilmän määräten tämän suunnittelemaan kaikkia entisiä hirveämmän kidutuslaitteen.

Laite valmistui aikanaan. Siinä oli avanto ja rannalle rakennettu pieni hirsimökki, jossa oli tuliseksi kuumennettu kivikasa ja lautatelineet. Lautatelineillä oli kasa oksakimppuja, jotka oli tuotu lampaille varatusta kerppuvarastosta.

Kidutus alkoi kuningas Eerik Verisen edessä. Suomalaiset pakotettiin riisuutumaan ja ajettiin keihäillä pistellen lautatelineille. Kivikasalle heitettiin vettä, jolloin suomalaiset olivat läkähtyä höyryyn. Savun ja höyryn seassa heidän oli pakko ruoskia toisiaan oksakimpuilla.

Vähän ajan kuluttua suomalaiset ajettiin kuumuudesta avantoon uimaan. Muutamat pakotettiin jopa pyörimään lumessa. Sitten suomalaiset ajettiin taas kuumaan hirsipirttiin ruoskimaan toisiaan ja sieltä jälleen avantoon.

Näin jatkettiin kymmenkunta kertaa. Kun kidutus loppui ja vähissä hengissä olevat suomalaiset lähetettiin uhkausten saattelemina kotiin, kuningas Eerik Verinen otti ranteestaan kultarenkaan, antoi sen Ormille ja sanoi:

- Mainiota työtä! Tätä opetusta suomalaiset eivät tule unohtamaan ainakaan tuhanteen vuoteen!

Astronautti meni kuuhun ja löysi sieltä reisiluun.
Astronautti otti luun käteen ja sanoi:
- Mitä kuu-luu?

Vanha Neuvostoliittolainen partahöylä oli niin nerokas, ettei siinä tarvinnut edes vettä eikä partavaahtoa:
Vesi tuli silmistä ja vaahto suupielistä.

Skootteri ja kuplavolkkari törmäsivät Intiassa, 38 joutui sairaalaan.

Kalastaja lähti alukseltaan, työasu päällään, suoraan päivätansseihin, jossa oli menossa naisten haku.

Hän ei kauaa saanut istua, kun viehättävä nainen haki hänet valssille.

Viereisessä pöydässä herrasmiehet ihmettelivät, kun kalalle haisevaa miekkosta hakivat naiset lavalle kaiken aikaa.

Sitten tuli tauko ja kalastaja meni vessaan. Hän sai heti herrasmiehet peräänsä, jotka ihmettelivät yhteen ääneen:

- Minkä ihmeen takia kauniimpi sukupuoli on kiinnostunut sinusta, rähjäisestä ukosta, eivätkä hae meitä ollenkaan?

Kalamies vastasi:
- Kyllä ne vielä herkeää, kun toi matikka ensin kuolee tuonne housuntaskuun.

Espanjassa on vanha perinne, että aina härkätaistelun jälkeen kaupungin pormestarille tarjoillaan härän kiveksiä.

Eräänä päivänä härkätaistelun jälkeen pormestari ihmetteli tarjoilijalle:

- Hassua, kylläpä nämä kivekset olivat tänään pieniä.

Tarjoilija vastasi:

- Herra pormestari, tänään härkä voitti.