Käsipeliä vessassa

Poimintoja aiheesta Pikku-Kalle vitsit

Pikku-Kalle näytti Liisalle omaa pippeliä ja sanoi:
- Eipä sulla ole tällaista.

Liisa näytti omaa alapäätänsä ja vastasi:
- Äiti sanoi että tälläpä saa tommosia niin paljon kuin vain haluaa!

Setä:
- Sedän kirje pitäisi viedä postilaatikkoon, viititkö Kalle viedä sen?

Pikku-Kalle:
- Ok, se sopii.

Setä:
- Mutta tiedätkö, mikä ero on postilaatikolla ja norsun perseellä?

Pikku-Kalle:
- En taida tietää?!

Setä: 
- Taitaakin olla parasta, että vien itse kirjeen laatikkoon...

Pikku-Kallella oli äidinkielen tunti. Opettaja kysyi mikä on adjektiivi.

Pikku-Kalle nosti reippaasti kätensä ja huusi riemastuneena:
- Se on kun minusta kasvaa Iso-Kalle, pitkä parta ja isot munat.

Kotiin oli tulossa äidille miesvieras. Äiti halusi miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa, mutta poika meinasi olla läsnä jatkuvasti.

Äiti keksi, miten saisi Pikku-Kallen pysymään toisella puolella asuntoa.
Hän ehdotti, että Pikku-Kalle istuisi ikkunan ääressä ja laskisi ohi kulkevia ihmisiä. Kalle saisi vitosen jokaisesta ihmisestä, joka kulkee talon ohitse.

Pikku-Kalle kävi laskemaan ja ihmisiä kulki harvakseltaan:
- Yksi, kaksi, kolme, neljä...

Sitten yhtäkkiä Kalle huusi innostuksesta ääneen:
- Voi vittu, nyt tuli äitille nussiminen kalliiksi, tulee hautajaissaatto!

Pikku-Kalle:
- Äiti, olen tappanut neljä kärpästä. Kolme urosta ja yhden naaraan.

Äiti:
- Mistä tiesit, kumpaa sukupuolta ne ovat?

Pikku-Kalle:
- Ihan helposti. Kolme istui kaljapullolla ja yksi peilin päällä.

Pikku-Kalle auttoi mummoaan peräpuikon laitossa.

Mummo pyllisti ja Kalle kysyi takaa:
- Laitetaanko tuonne ruskeeseen vai syötänkö tolle kalkkunalle?

Pikku-Kalle sanoo kaverilleen:
- Päiväni ovat luetut.

Kaveri:
- Miten niin?

Pikku-Kalle:
- Isoveljeni löysi minun päiväkirjani.

Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Mitkä ovat elementit?

Pikku-Kalle:
- Maa, ilma ja tuli.

Opettaja:
- Ja vielä on yksi, mikä?

Pikku-Kalle:
- Olut?

Opettaja:
- Olut?!

Pikku-Kalle:
- Niin. Äiti sanoo aina, että isä on elementissään, kun juo olutta.

Koulussa opettaja kysyy oppilailtaan, osaako joku kertoa jonkin tarinan, johon sisältyy elämänopetus?

Pikku-Kalle viittaa ja kertoo:
- Talvisodassa isä joutui yksin salaiseen operaatioon vihollisten linjojen taakse. Hän puki lumipuvun päälleen, otti selkäänsä repullisen käsikranaatteja ja heitti olalleen kaksi konepistoolia. Kapteeni antoi isälle vielä huikan kenttäpullostaan ja niin isä ryömi vihollisen puolelle. Yhtäkkiä joku huomasi hänet ja teki hälytyksen. Isä heitti käsikranaateillaan neljä vihollisen korsua paskaksi, ampui konepistooleillaan 79 ryssää kuoliaaksi, tappoi puukolla 14 ja kuristi pari vihollista vielä paljain käsin. Sitten hän hiihti takaisin omien puolelle yhdeksän vankia mukanaan.

Opettaja kysyy ihmeissään:
- Mikä elämänopetus tähän tarinaan liittyy?

Pikku-Kalle:
- Ettei suomalaiselle kannata vittuilla silloin, kun hän on vähän ottanut!

Pikku-Kallen kansakouluaikoina joskus oli tapana, että luokan perällä oppituntia tarkkaili koulutarkastaja.

Opettaja oli etukäteen valmistellut oppilaat tulevaa tarkastusta varten ja kehottanut lukemaan läksyt erityisen tarkkaan.

Tarkastajan ollessa luokassa opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kuka särki Jerikon muurit?

Kalle vastasi puolustautuen:
- En minä ainakaan!

Tunnin jälkeen koulutarkastaja ja opettaja keskustelivat.

Opettaja vaivautuneena:
- No, tuo meidän Kalle nyt vain on sellainen...

Koulutarkastaja:
- Voit olla oikeassa, mutta en minäkään oikein usko että Kalle olisi Jerikon muurin särkenyt.