Kehityskeskustelu Gigantissa

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Olipa kerran synkkä ja myrskyinen yö.
Talosta kuului raskaita askelia. Veitsi heilahtaa ja kurkku katkeaa!
Voileipä on valmis...

Kolme vampyyriä tapasivat ravintolassa ja rupesivat vertailemaan tilauksiaan.

- Mitäs sä otit?

- Mä otin kylmän veren. Just tulin treeneistä ja tarvitsen jotain kylmää. Entäs sä?

- Mulla vähän tota flunssaa pukkaa, niin otin kuuman veren.

Molemmat kääntyvät katsomaan kolmatta, jolla oli vain lasi kuumaa vettä, ja kysyvät:

- Ootsä jollain tipattomalla?

Kolmas vampyyri kaivaa käytetyn tamponin taskustaan ja sanoo:

- Mulla on nyt rahat vähän vähissä, joten täytyy tyytyä teehen.

- Tulit tänään töihin polkupyörällä?
- Niin?
- Mistä hankit pyöräsi?

- Sepä onkin oma juttunsa... Olin nimittäin maaseudulla kävelemässä, ja sitten sattui kohdalle nainen polkupyöränsä kanssa. Siinä sitten rupattelimme kaikenlaista. Yhtäkkiä nainen heittäytyy maaten heinäkasaan, ottaa pois pikkuhousunsa ja huutaa: “ota, mitä haluat!“

- Ja sinä otit mitä?
- No sen polkupyörän!

Tuli pieni hiljaisuus...

- Oikein valitsit, mitäpä sinä olisit naisten pikkuhousuilla tehnytkään. 

Älä pilkkaa pippeliä,
pikkustakaa paheksu,
leivo lerppa leveämmäks,
vaik ois vajaan vaaksan,
vatkaa vartta vanhempaaki,
vaik ois veltonlainen,
päästä pukil puikulainen,
tahi taltta takkuvarsi,
älä naura nakkiloille,
hihittele hintelille,
anna aina aulihisti,
vaik ois kanki karumpiki,
niin saat jormaa jatkossaki,
ilokauhaa irmalles,
nii ei puute pönkän paina,
ain on römpsäl räpeltäjä.

Työpaikkahaastattelija kysyi:
- Juotko alkoholia?

Hakija vastasi:
- Kyllä kiitos. Tarkoittaako tämä, että sain sen paikan?

Monet ihmiset kulkevat menopeleillä, mutta työkseen ajoneuvoja ajavat kulkevat tulopeleillä.

Moni haaveilee uran luomisesta...
Mutta eihän se ole kovin vaikeaa ole, lapio vaan käteen ja sitä uraa luomaan.

Mitä elastinen sanoi kiinalaisessa ravintolassa?
- Anna se soija.

Sattuipa kerran, että muuan mies ajeli täyssähköisellä Hyundai Kona -katumaasturillaan maantiellä menemään.

Kuinka ollakaan, Konaan tuli moottorivika ja matka katkesi. Onneksi Kona oli viisaasti hajonnut juurikin autokorjaamon viereen.

Ei muuta kuin autoa korjaamolle työntämään.

Ikävä kyllä, korjaamo paljastui Volvon merkkihuolloksi, mutta ystävällinen korjaamopäällikkö lupasi kuitenkin hoitaa Konan kuntoon. Antoipa vielä kahvimukin käteen, ohjasi nojatuoliin istumaan ja pyysi odottamaan puolituntia.

Puolen tunnin päästä mies saikin autonsa. Hän lähti ajamaan ja ihmetteli, kuinka tehokas moottorista olikaan tullut. Kiihtyvyys oli aivan toista luokkaa kuin ennen!

Kahdensadan metrin ajon jälkeen Kona kuitenkin pysähtyi kuin seinään. Mies ihmetteli hetken ja kokeili käynnistää uudelleen. Taas auto kulki kuin unelma, mutta vain kaksisataa metriä.

Lopulta mies käänsi Konansa ja ajoi kahdensadan metrin töksäyksin takaisin korjaamolle. Meni sitten valittamaan korjaamopäällikölle koneessa olevan vikaa.

Korjaamopäällikkö antoi uuden kahvimukin ja sanoi, että viidentoista minuutin päästä Kona on varmasti kunnossa.

Ja niin kävikin. Varttitunnin päästä mies sai rakkaan katumaasturinsa, teki koeajolenkin ja auto kulki kuin unelma. Ei enää töksähdyksiäkään.

Uteliaana hän kysyi korjaamopäälliköltä, mikä koneessa oli oikein ollut vikana.

Korjaamopäällikkö selitti, että eihän heillä Hyundain täyssähkömoottoreita varastossa ollut, oli pitänyt laittaa Volvon tuulilasinpyyhkimen moottori.

Ensiasennuksessa asentaja oli vain unohtanut sen tihkuasentoon.

Miksi kutsutaan puheliasta virolaista?

- SuuBaltiksi.