Kirurgin vastaanotolla

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Mies palasi töistä kotiin. Hän näki vaimonsa keittiössä kahvinkeittopuuhissa.

Olohuoneessa häntä kohtasi tyrmistyttävä näky! Siellä sipsutti korkokengissään aivan outoja, huomattavan tuhteja naisihmisiä sonnustautuneina pelkkiin bikineihin, tiaraan ja leveään nauhaa. He puuteroivat ja kasvojaan ja tupeerasivat hiuksiaan ja peilasivat itseään.

Mies katseli hetken aikaa näkyä silmät pyöreänä. Sitten hän meni keittiöön ja tivasi vaimoltaan:

- Mistä oikein on kyse, keitä nuo vieraat ihmiset oikein ovat?

Vaimo vastasi:
- Se on pitkä tarina... Menin aamulla kirpputorille ja löysin sieltä tämän vanhan antiikkilampun halvalla. Kotiin tultuani aloin kiilloittamaan sitä ja sieltä ilmestyi henki, joka lupasi täyttää kaikki toiveeni...

Mies tempaisi lampun naisen kädestä sadatellen samalla sitä, että nyt on vaimokin menettänyt järkensä.

Tempaisun voimasta lampusta alkoi kuulua sihinää ja puff! Miehen edessä seisoi nyt henki, valmiina täyttämään hänen toivomuksen.

Mies mietti hetken ällikällä lyötynä ja toivoi sitten:

- Haluan että taivaalta sataa isoja euroja! Haluan että niitä tulvii asuntooni ovista ja ikkunoista jatkuvalla syötöllä...

Äkkiä talon katolta alkoi kuulua tömähdyksiä! Ovet ja ikkunat särkyivät ryskyen ja sisään tuli lauma vauhkoja peuroja.

Sitten peuroja vain putoili taivaasta uusina ja uusina laumoina. Ne aluksi kompuroivat pyörryksissä kunnes ne syöksyivät päistikkaa suoraan sisälle asuntoon.

Mies ja nainen ryntäsivät kauhun vallassa pakoon asunnostaan.

Mies sopersi järkyttyneenä:
- Mitä oiken tapahtui?

Vaimo vastasi:
- Niin, sitä minä vaan yritin sanoa, että en minäkään toivonut niitä “isoja missejä“...

Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.

Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.

Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.

Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.

Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.

Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.

Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.

Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:

- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.

Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:

- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!

Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.

Mikä on suosikkisi Pallastuntureista?
- Taivaskero, Pallaskero, Pyhäkero, vaiko Mulukero.

Mistä tietää, että venäläinen lihapiirakka on valmis?
- Kärpänen on saatu kahden leivänkannikan väliin.

Mitä kaikki sanoi kun puliukko kuoli?
- RIP-puli

Kaksi vanhaa miekkosta tapasivat toisensa vuosikymmenien jälkeen.

- No, miten sinun elämäsi on kaikkien näiden vuosien aikana sujunut?

- Ihan hyvinhän se muuten on mennyt, mutta pituuden kanssa on ollut ongelmia...

- Mitenkä niin?

- Silloin nuoruudessani jouduin ensin kasvatuslaitokseen ja sitten laittoivat minut katkaisuhoitoon ja nykyisin olen joutunut käymään venytyksessä...

Vanha ukko istui puiston penkillä ja napsutteli koko ajan sormiaan.

Ohi sattui kulkemaan utelias mies, joka pysähtyi ja kysyi:
- Mitä te oikein teette?

Vanha ukko vastasi:
- Ettekö näe nuori mies, että tämä pitää oravat loitolla.

Mies sanoi ukolle:
- Herrajestas, eihän tässä puistossa ole yhtään oravaa.

Ukko vastasi:
- Siinäs näette, että napsuttelu toimii.

Mikä Postimies Patesta tuli kun hän meni eläkkeelle?
- Pate.

Miehellä oli vessahätä eikä hän tiennyt, että junassa oli vessa, joten hän päätti kakata ikkunasta ulos.

Hetken kuluttua konduktööri huusi ulkoa:
- Hei sinä pulleaposkinen mies, jolla on sikari suussa, laita pääsi junan sisäpuolelle!

Lapissa oli kova pakkastalvi, toimittaja aamukahvilla soitteli ja kyseli, miten kova pakkanen missäki on.

Soitti ensin Muonion Matille, ja kysy paljoko on pakkasta?
- Miinus 52 astetta, kuulu vastaus.

Sitten toimittaja soitti Enontekiölle Aslakille:
- Paljonko sitä teillä on pakkasta?

Aslak:
- Nah, ootappako mie katton... Miinus viistoista astetta.

Toimittaja ihmetteli että miten se on mahollista, kun kerta Muoniossaki on -52 astetta?

Aslak tuumasi:
- Nah, onkhan niillä Muoniolaisilla net mittarit sithen ulkhona?