Kukaan ei ota minua vakavasti

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

- Yleistilaltaan kohtalaisen hyvä nainen.

- Seurannassa potilas lämpenee.

- Asiallisesti vastaileva hyvin artikuloiva mies. Puhaltaa 4.09 promillea.

- Kaksi viikkoa lyöty takaraivoon kirveellä.

- Tulosyy: Kaatunut, oikea nilkka humalassa.

- Potilas kertoo, että puoliso hyppinyt rintakehän päällä potilaan maatessa lattialla mahallaan.

Lääkäri katsoi potilasta silmiin ja kysyi:
- Poltatteko röökiä?

Potilas vastasi varovaisesti:
- Joo, mutta vain seksin jälkeen.

Lääkäri katsoi potilaan röntgenkuvaa keuhkoista ja sanoi:
- Keuhkosi näyttävät olevan täydellisessä kunnossa.

Mistä tunnistaa likinäköisen gynekologin?
- Märkä nenänpää ja rillit huurussa.

Mies meni psykiatrille ja valitti että kun häntä niin pelottaa.

Psykiatri:
- No mikä pelottaa?

Mies:
- Pelkään, että kana syö minut.

Psykiatri:
- Eihän toki, miksi niin luulet?

Mies:
- No koska minä olen siemen niin kana voi syödä minut ja pelkään kauheasti koko ajan.

Psykiatri:
- Et sinä ole siemen vaan ihminen, joten sinulla ei ole mitään pelättävää. Kas tässä kotiharjoituksia, tee nämä ja tule viikon päästä uudestaan käymään.

Mies tuli viikon päästä sitten uudestaan ja kertoi, että harjoitusten avulla hän oli vihdoinkin ymmärtänyt, että hän on ihminen eikä siemen. Mutta silti hän jatkuvasti pelkäsi, että kyllä se kana hänet vielä popsii poskeensa.

Psykiatri ihmetteli että miksi mies vieläkin pelkäsi.

Mies:
- No vaikka minä olenkin ymmärtänyt, etten ole siemen vaan ihminen, niin mistä se kana sen tietäisi?!

Sokeaksi tekeytynyt nainen meni lääkäriin toiveissa saada eläkepaperit.

Mieslääkäri alkoi kesken tutkimusta runkata, jolloin nainen huusi:
- Kerrankin näkee!

Virtanen, nuori ja menevä lääkäri, oli muutamankin kerran erehtynyt liian läheisiin tekemisiin kauniimpaa sukupuolta edustavien potilaidensa kanssa.

Ajoittain asia vaivasi Virtasta, mutta silloin pieni ääni sisimmässä vakuutteli:

- Kaikillehan näin on käynyt. Aikuisiahan me ollaan. Ja eihän siitä haittaakaan ole ollut. Mielelläänhän ne naisetkin on mukana olleet. Mitäpä se haittaa.

Yleensä Virtanen onnistui sen vielä pienemmän äänen hiljentämään. Sen, joka jutteli:

- Virtanen, sä oot jumalauta patologi...

Potilas:
- Kiltti tohtori, nyt minä olen istunut kieli ulkona suusta jo viisi minuuttia, ettekä ole vilkaisseetkaan suuhuni!

Lääkäri:
- Niin, niin, minä halusin vain hetken rauhaa reseptin kirjoittamiseen.

Nainen meni lääkärille ja kertoi:
- Otin aurinkoa ja mehiläinen lensi “sinne“, mitä teen?

Lääkäri:
- Käskekää miehenne sivellä hepin päähän hunajaa ja sitten työntää se sinne, niin mehiläinen tulee heppiin tarttuneena ulos.

Nainen:
- Mutta kun minulla ei ole miestä niin voisitko sinä tehdä sen?

Lääkäri vastusteli aikansa mutta myöntyi ja työnsi varovasti hunajaisen heppinsä sinne.

Hetken päästä hän aloitti kiivaat työnnöt ja huohotti:
- Muutin taktiikkaa, mä tapan sen!

Tiedätkö mikä saa minut aina hymyilemään? 
- Seitsemäs aivohermo.

Kirurgi potilaan vieressä:
- Rauhoitu Pekka, se on vaan pieni rutiinileikkaus.

Potilas totesi:
- Ei minun nimeni ole Pekka?!

Siihen kirurgi:
- Tiedän. Se on minun nimeni...