Kuskusta ateriaksi

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Ihmemies McGyver meni mäkkäriin ja tilasi sata juustohampurilaista. Niitä sitten alettiin vääntämään oikein urakalla, ja ihmemies jäi odottelemaan.

Jonkin ajan kuluttua ihmemiehelle tultiin sanomaan:

- Valitettavasti kävi niin, että 99 hampurilaista saatiin tehtyä, mutta juustot ja pihvit pääsivät loppumaan. Kuorma tulee tunnin päästä, joten jäätkö odottamaan vai otatko nuo 99 hampurilaista nyt mukaan?

Ihmemies sanoi:

- Ei kiitos. Mä en ota!

Ihmemies kääntyi sitten kohti ulko-ovea ja lähti vauhdilla ulos ovet paukkuen.

Mäkkärin työntekijä totesi siihen:

- No jo oli ihme mies!

Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.

Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!

Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.

Äiti, äiti, huudahti iloisena pikkumies.
Meidän lintulaudalla on punamulkku.

Jos Oulussa palaa Erikssonin tehdas, niin mikä ainakin on varmaa?

- NOKIA joka paikassa.

Pieni tyttö kaivoi takapihalla kuoppaa.

Naapuri tuli paikalle ja kysyi:
- Miksi kaivat kuoppaa?

Tyttö vastasi:
- Kultakalani kuoli.

Naapuri:
- Tuo on aika iso kuoppa kultakalalle?

Tyttö vastasi:
- Niin, mutta se kultakala on sun kissasi vatsassa!

Moni haaveilee uran luomisesta...
Mutta eihän se ole kovin vaikeaa ole, lapio vaan käteen ja sitä uraa luomaan.

Turisti katseli kun savolaispoika onki laiturilla.

Kysyi lopulta pojalta:
- Syökö kala?

Poika katsoi ihmeissään turistia ja sanoi:
- Eihän se muuten elä.

Älä pilkkaa pippeliä,
pikkustakaa paheksu,
leivo lerppa leveämmäks,
vaik ois vajaan vaaksan,
vatkaa vartta vanhempaaki,
vaik ois veltonlainen,
päästä pukil puikulainen,
tahi taltta takkuvarsi,
älä naura nakkiloille,
hihittele hintelille,
anna aina aulihisti,
vaik ois kanki karumpiki,
niin saat jormaa jatkossaki,
ilokauhaa irmalles,
nii ei puute pönkän paina,
ain on römpsäl räpeltäjä.

Olipa kerran synkkä ja myrskyinen yö.
Talosta kuului raskaita askelia. Veitsi heilahtaa ja kurkku katkeaa!
Voileipä on valmis...

Mies kyttäsi ruohikossa sorsia haulikon kanssa.

Kävi niin, että paikalle osui sattumalta metsästyksenvalvoja, joka miehen nähdessään sanoi:
- Ettekö tiedä, että nyt on vesilinnuilla rauhoitusaika?

Samalla hetkellä mies tähtäsi haulikollaan lintuparvea ja ampua jysäytti! Parvesta putosi yksi lintu alas veteen.

Mies sanoin:
- Joo, kyllä tiedän minä... Taas rauhoittui yksi.