


Yhteistyökumppanin mainos:


Kaksi kaverusta joi pontikkaa Laihialla, kunnes yhtäkkiä paikalle tuli poliisi.
Poliisi sanoi:
- En pidätä teitä, jos annatte ne rahat, joilla tuon pontikan teitte.
Kaverukset olivat vaiti.
Poliisi:
- Eikö sana kuulu? Joudun pidättämään teidät.
Ensimmäinen kaveri totesi:
- Eihän me nyt niin suurta summaa oltaisi pontikkaa pantu. Me varastettiin noi kyläkaupalta.
Toinen kaveri:
- Niin, onneksi me ei taidettu kertoa, että kyläkaupan kauppias varasti noi pontikat sulta.
Laihialaiskaveri oli ostanut pimeän pullon.
Tuttavan kanssa sitten juopottelemaan ruvetessa, kuitenkin alkoi epäilyttämään epämääräisen pullon todellinen sisältö.
- Kaadetaan litkut varmuudeksi maahan.
- Älä ihmeessä, annetaan pullo sokealle enolle!
Mitä yhteistä on laihialaisella ja kasvissyöjällä?
- Kumpikaan ei halua maksaa.
Laihialaistalon poika lähetti kirjeen kotiin ja pyysi rahaa, Mitäpä muutakaan.
Vastauskirjeessä isä vastasi:
- Oheisena pyytämäsi viisikymppinen. Huomauttaisin samalla kirjoitusvirheestäsi, viisikymppinen kirjoitetaan yhdellä nollalla, ei suinkaan kahdella.
Laihialainen emäntä kysyy isännältä:
- Paljonko kello on?
Johon isäntä:
- Se on saman verran kun eilen tähän aikaan, meillä kun kello pysähtyy vuorokaudeksi ettei se kulu.
Miksi Laihialla sioilla on puujalka?
- Eihän koko sikaa kannata yhden kinkun takia tappaa.
Laihialainen mies oli kuolemaisillaan ja hänen ainoa poikansa oli sairas vuoteen vieressä.
Mies pyysi kynttilää. Aikansa pengottuaan poika löysi kynttilän ja sytytti sen.
Poika huomasi että oli vielä jotakin tekemistä ja sanoi isälleen:
- Jos lähtö tuloo kun oon ulkona, niin puhalla kynttilä sammuksiin viimeisellä henkäyksellä.
Laihialainen poika oli Vaasassa juhlimassa ja kertoi juhlista isälleen kotona.
- Säästin vitosen kun juoksin junan perässä kotia.
Miksi Laihialainen ei teippaa kierrätyspariston kumpaakaan napaa?
- Koska haluaa käyttää sen tyhjäksi.
Neljä laihialaista matkustivat junalla Vaasaan. He ostivat kuitenkin vain yhden matkalipun ja jakoivat hinnan neljään osaan. Junan lähdettyä he menivät sitten kaikki neljä junan vessaan.
Hetken kuluttua konduktööri koputti junan vessan ovea ja kysyi matkalippuja.
Yksi laihialaisista sitten työnsi junalipun junan vessan oven alta ja konduktööri leimasi lipun ja työnsi sen takaisin vessaan.
Kun Vaasasta lähdettiin paluumatkalle Laihialle yksi laihialaisista sanoi ettei tule enää mukaan vessaan vaan aikoo matkustaa ihan ilmaiseksi. Perillä Laihialla muut ihmettelivät kuinka hän oli pystynyt matkustamaan ilmaiseksi.
– Se oli helppoa. Menin koputtamaan junan vessan ovelle ja kysyin matkalippuja.











