Laihialaisen perheen musiikkihuone

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Laihialainen oli matkalla ja yöpyi hotellissa.
Portieeri kantoi laihialaisen laukut ylös ja jäi käsi ojossa odottamaan juomarahaa.

Laihialaisen sydäntä raapaisi, mutta lopulta hän kaivoi taskunpohjiaan ja ojensi portieerille jotain ja sanoi:
- Tässä sinulle kahvikupiillista varten.

Portieeri kiitti, meni käytävään ja avasi siellä kouransa. Kädessä oli kaksi sokeripalaa.

Laihialaiskaveri oli ostanut pimeän pullon.

Tuttavan kanssa sitten juopottelemaan ruvetessa, kuitenkin alkoi epäilyttämään epämääräisen pullon todellinen sisältö.

- Kaadetaan litkut varmuudeksi maahan.

- Älä ihmeessä, annetaan pullo sokealle enolle!

Pari laihilaista poikaa oli lääkärin vastaanotolla.
Lääkäri kysyi toiselta että mikä häntä vaivaa?
Poika kertoi nielaisseensa vahingossa kolikon.
Lääkäri kysyi sitten toiselta pohjalta minkä häntä vaivasi?
Hän vastasi että ”Se oli minun kolikko”.

Pohjalaisen yleisönosasto oli täynnä vihastuneita korotuksia linja-autojen taksojen noustua. Ainoastaan Laihialla taksojen korotus sai kiitosta, sillä hinnankorotusten jälkeen tuli entistä edullisemmaksi kävellä Laihialta Vaasaan.

Laihialaistalon poika lähetti kirjeen kotiin ja pyysi rahaa, Mitäpä muutakaan.

Vastauskirjeessä isä vastasi:
- Oheisena pyytämäsi viisikymppinen. Huomauttaisin samalla kirjoitusvirheestäsi, viisikymppinen kirjoitetaan yhdellä nollalla, ei suinkaan kahdella.

Vanha muori kertoi tyttärelleen, että hänen viimein toiveensa olisi, että hänen sukanvarteen säästämänsä rahat laitetaan hänen mukaansa hautaan.
Hautajaisissa arkku laskettiin hautaan ja muorin tytär heitti lompakon arkun päälle.

Tyttären sisko:
– Toteutit siis hänen toiveensa?

Tytär:
– Siirsin hänen rahansa omalle tililleni, mutta kirjoitin hautaan heittämääni lompakkoon shekkejä, joilla hän voi nostaa omat rahansa kun tarvitsee.

Laihialainen kansanviisaus:
- Rahasi riittävät vaikka loppuiäksesi kunhan et osta mitään.

Laihialainen emäntä kysyy isännältä:
- Paljonko kello on?

Johon isäntä:
- Se on saman verran kun eilen tähän aikaan, meillä kun kello pysähtyy vuorokaudeksi ettei se kulu.

Laihialaismies ja savolainen juttelivat.

Savolainen:
- Minulla on niin punaposkinen ja pyöreä emäntä. Hän tekee hyvää ruisleipää ja kalakukkoja.

Johon Laihialainen:
- Meillä emäntä saa syödä leipäkakun reunat ja eukko hangataan loppuun asti luita myöten.

Laihialainen mies makasi tuskissaan vuoteessa ja teki selvästi kuolemaa.

Vaimo katseli häntä ivallisesti ja sanoi:
- Olisit ees tään kerran tuhulannut vitosen ja ostanu se nelivärise sienikirjan.