Laihialaismummo raahasi kahta suurta matkalaukkua

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Mikä on Laihialainen ehkäisypilleri?

- Se on asperiini. Nainen pitää sitä joka yö tiukasti polviensa välissä.

Laihialainen pariskunta oli voittanut loton päävoiton, useita miljoonia euroja.

Voiton jälkeen emäntä kysyi huolestuneena mieheltään:

- Mitä ihmettä me nyt tehdään noiden kerjuukirjeiden kanssa?

Isäntä vastasi:

- Eiköhän vaan jatketa ihan entiseen malliin. Vie ne kirjeet mennessäsi postiin!

Laihialainen poika oli päässyt käymään kirkonkylällä ja kotiin palattuaan selitti isälleen:

- Säästinpä linja-autorahan, kun juoksin sen perässä kotiin.

Siitäpä isä suuttui ja torui poikaansa:

- Olisit juossut taksin perässä, niin olisit säästänyt enemmän!

Laihialaispoika innostui naimisiinmenosta niin, että meni ostamaan rasian hedelmäpastilleja!

Hääpäivän iltana hän sitten avasi sen, antoi morsialleen yhden, otti itse yhden, sulki rasian ja laittoi piironginlaatikkoon.

Sanoi sitten:
- Loput säästetähän kakaroolle.

Suuri laihialainen yritys järjesti työntekijöilleen kilpailun, jossa se lupasi 100 € palkkion parhaan säästövinkin keksineelle työntekijälleen.

Kilpailun voitti työntekijä, joka ehdotti palkkion puolittamista 50 euroon.

Kuolinilmoitus Laihian sanomissa:
- Virtasen isäntä kuoli. Mopo myytävänä.

Millaista on laihialainen tennis?
- Kaksi miestä huitoo kärpäslätkillä ilmaa ja yrittää saada kärpästä kiinni.

Laihialainen mies oli kuolemaisillaan ja hänen ainoa poikansa oli sairas vuoteen vieressä.
Mies pyysi kynttilää. Aikansa pengottuaan poika löysi kynttilän ja sytytti sen.

Poika huomasi että oli vielä jotakin tekemistä ja sanoi isälleen:
- Jos lähtö tuloo kun oon ulkona, niin puhalla kynttilä sammuksiin viimeisellä henkäyksellä.

Ennen vanhaan Laihialla oli tapa, että bussista maksettiin vasta poistuttaessa.
Tapa jouduttiin lopettamaan sen jälkeen kun eräs laihialaispoika kuoli nälkään.

Laihialaisisäntä tapasi kylän raitilla miehen, joka pelasti hänen poikansa hukkumasta Laihianjokeen.
– ”Sinäkö se pelastit poikani hukkumasta?”

johon pelastaja sitten vastasi:
– Juu, minä se olin.

Isäntä jatkoi sitten, että
–”Sitä minä vaan että missä sen pojan pipo on?”