


Yhteistyökumppanin mainos:


Neljä laihialaista matkustivat junalla Vaasaan. He ostivat kuitenkin vain yhden matkalipun ja jakoivat hinnan neljään osaan. Junan lähdettyä he menivät sitten kaikki neljä junan vessaan.
Hetken kuluttua konduktööri koputti junan vessan ovea ja kysyi matkalippuja.
Yksi laihialaisista sitten työnsi junalipun junan vessan oven alta ja konduktööri leimasi lipun ja työnsi sen takaisin vessaan.
Kun Vaasasta lähdettiin paluumatkalle Laihialle yksi laihialaisista sanoi ettei tule enää mukaan vessaan vaan aikoo matkustaa ihan ilmaiseksi. Perillä Laihialla muut ihmettelivät kuinka hän oli pystynyt matkustamaan ilmaiseksi.
– Se oli helppoa. Menin koputtamaan junan vessan ovelle ja kysyin matkalippuja.
Kaksi laihialaista löysi viinapullon. Lähempi tarkastelu osoitti että siinä oli metanolia.
- Täytyy kai viskata se jokeen, sanoi toinen.
- EI! Minulla on sokea veli...
Pappi kirkossa ennen kolehdin keräämistä:
- Ylhäältä on tullut tieto että enää ei tarvitse laittaa nappeja kolehtiin. Enkelit ovat saaneet vetoketjun pukuihinsa.
Laihialaiskaveri oli ostanut pimeän pullon.
Tuttavan kanssa sitten juopottelemaan ruvetessa, kuitenkin alkoi epäilyttämään epämääräisen pullon todellinen sisältö.
- Kaadetaan litkut varmuudeksi maahan.
- Älä ihmeessä, annetaan pullo sokealle enolle!
Minkälainen on Laihialainen rasvaimu?
- Bertta (120kg) ottaa suihin.
Suuri laihialainen yritys järjesti työntekijöilleen kilpailun, jossa se lupasi 100 € palkkion parhaan säästövinkin keksineelle työntekijälleen.
Kilpailun voitti työntekijä, joka ehdotti palkkion puolittamista 50 euroon.
Laihialainen kansanviisaus:
- Rahasi riittävät vaikka loppuiäksesi kunhan et osta mitään.
Miten kuparilanka keksittiin?
- Kaksi laihialaista löysi saman kuparikolikon samaan aikaan.
Pari laihilaista poikaa oli lääkärin vastaanotolla.
Lääkäri kysyi toiselta että mikä häntä vaivaa?
Poika kertoi nielaisseensa vahingossa kolikon.
Lääkäri kysyi sitten toiselta pohjalta minkä häntä vaivasi?
Hän vastasi että ”Se oli minun kolikko”.
Laihian emäntä meni Vaasassa pankkiin rahaa nostamaan.
Ruotsinkielinen kasööri sanoi hänelle:
- En mine anta ennenkö näyttä kvitto.
Emäntä koetti selittää, että kyllä se raha nyt muutenkin sopisi antaa, mutta kasööri vakuutti:
- En anta ennenkö näyttä kvitto!
Koska ei muu auttanut, emäntä pyllisti ja heitti helmat korviin.











