Lammasta köyrimässä

Poimintoja aiheesta Ruotsalaisvitsit

Suomalainen ja ruotsalainen istuvat kahvilan pöydässä aamiaisella.
Ruotsalainen jauhaa koko ajan purukumia. Suomalainen ottaa leipää.

Ruotsalainen:
- Syöttekö te koko leivän Suomessa, kysyy ruotsalainen purukumia ärsyttävästi jauhaen.

Suomalainen:
- Tietenkin.

Ruotsalainen:
- Me emme. Syömme vain pehmeän sisäosan. Kuoret jauhetaan ja lähetetään Suomeen, jossa massasta tehdään suomalaisille leipää.

Suomalainen levittää marmeladia leivän päälle ja samalla ruotsalainen jatkaa puhettaan samalla purkkaa jauhaen.

- Me Ruotsissa syömme aina tuoreita hedelmiä, vanhat murskataan ja lähetetään Suomeen, jossa massasta tehdään suomalaisille marmeladia.

Suomalainen kysyy ruotsalaiselta:
- Mitä te teette käytetyille kondomeille?

Ruotsalainen:
- Me heitämme ne pois.

Suomalainen:
- Me emme. Me jauhamme ne murskaksi, lähetämme Ruotsiin jossa massasta tehdään ruotsalaisille purukumia.

Haaparantalainen meni Torniossa kauppaan ja sanoi myyjälle:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalalainen lähti pois kaupasta, pukeutui vanhaksi mummoksi ja ajatteli:
- Nyt myyjä ei tunne minua.

Haaparantalainen meni takaisin kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalainen lähti taas pois ja pukeutui nyt hip-hoppariksi:
- Nyt he eivät tunne minua.

Sitten hän meni kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalainen:
- Mistä tiedätte, että olen haaparantalainen?

Myyjä:
- Koska tuo ei ole telkkari, vaan mikroaaltouuni.

Miksi ruotsalainen TV-johto on lyhyt?
- Siksi, että se kuluttaisi sähköä vähemmän.

Johan lensi, sanoi Sven, kun Wissmannilla keppiä heitti.

Mitä yhteistä on Kaarle kustaalla ja Tarzanilla?

- Molemmat on apinoiden kuninkaita.

Ruotsalainen hirviporukka kokoontui jahdinaloituspaikalle. Useiden aiempien metsästysonnettomuuksien takia, jokaiselle ajomiehelle laitettiin valkoiset laatat selkään ja rintapuolelle, joihin kirjoitettiin isolla punaisella tussilla teksti:

- Jag är inte en älg.

Mikä tarkoittaa suomeksi “Minä en ole hirvi“.

Jahti alkoi ja noin puolen tunnin päästä kuului yksi laukaus. Sitten onnistuneen kaadon merkiksi, kolme merkkilaukausta.

Porukka kokoontui äkkiä etsimään saalista ja saivat ikäväkseen huomata, että yksi ajomies oli hengettömänä laukauksen osuttua suoraan rintaan.

Hirviporukan johtaja kysyi tiukasti, että kuka porukasta ampui?

Yksi passimiehistä sanoi:
- Minähän se ammuin... Kun tähtäsin, niin ilmeisesti joku risu peitti sen “inte“ sanan ja päätin ampua.

SAS:n lentokone lähestyi Helsinki-Vantaan lentoasemaa.

Lennonjohtotorni:
- Ilmoittakaa korkeutenne ja sijaintinne.

Ruotsalaiskapteeni:
- Olen 180cm pitkä ja istun koneen keulassa.

Kalle ja Ville menivät Ruotsissa tietämättään homobaariin.
Vähän ajan kuluttua nuori komea mies tuli pyytämään Kallea parketille.
Kalle uhkasi tätä nyrkillä, jolloin tuli hovimestari paikalle ja selitti Kallelle ravintolan tavat.
Tuon jälkeen Ville kuiskasi jotain hovimestarille.

Hovimestasi sanoi nöyränä:
- Olen pahoillani, talo tarjoaa teille loppuillan korvaukseksi.

Kun hovimestari oli poistunut, kysyi Kalle hämmästyneenä Villeltä:
- Mitä sä sanoit sille?

Ville vastasi:
- Mä sanoin vaan et me ollaan häämatkalla eikä haluta tulla häirityiks.

Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.

No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.

Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”

Kaksi ruotsalaista miestä kävelivät käsi kädessä kadulla, kun kirkon ovi avautui ja ulos tuli onnellinen aviopari.

Sven kysyi ystävältään:
- Mitäs tuosta tuumit?

Göran sanoi:
- Enpä tiedä... Minusta tuntuu, ettei tuollaiset seka-avioliitot ole oikein kestäviä.