Yhteistyökumppanin mainos:
Sokea mies meni puutavaraliikkeeseen ja kysyi saada tavata työnjohtajaa.
- Hyvää päivää, olisiko teillä mahdollisesti vapaita työpaikkoja?
Työnjohtaja vastasi:
- Mutta tehdän olette sokea, ettehän te voi täällä töitä tehdä.
Sokea vastasi varmana:
- Pystyn kyllä tunnistamaan kaikki puulajit ja koot näkemättäkin, riittää kun vain haistelen niitä.
Työnjohtaja näytti epäilevältä ja sanoi haluavansa tehdä kokeen, muuten hän ei suostu uskomaan. Hän haki lautavarastosta kaksimetrisen koivupätkän ja toi sen sokean nenän eteen.
Sokea kommentoi:
- Koivua, parimetrinen.
Työnjohtaja:
- Ei hullumpaa.
Työnjohtaja palasi takaisin lautavarastoon. Hetken kuluttua hän palasi kakkosnelonen kainalossaan ja alkoi heiluttaa sitä sokean edessä.
Sokea sanoi varmana:
- Tämä on tammea, puolentoista metrin pätkä kakkosnelosta.
Työnjohtaja oli todella vaikuttunut, mutta halusi vielä yrittää testata sokeaa.
Hän pyysi sihteeriään riisuutumaan alasti ja tulemaan sokean miehen eteen.
Sokea mies haisteli ylhäältä, haisteli alhaalta, mutta ei tunnistanut mistä oli kysymys.
- Voisitko kääntää laudan ympäri, josko voisin haistella vielä toiseltakin puolelta?
Sihteeri kääntyi ympäri ja sokea mies haisteli uudelleen, ensin ylhäältä ja sitten alempaa.
Lopulta sokea veikkasi:
- No en ole ihan varma tästä, mutta veikkaan että kyseessä on 170-senttinen silakkatroolarin paskahuusin ovi.
Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.
Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.
Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.
Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.
Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...
Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.
Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?
Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?
Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.
Etelänmies meni lappiin syksyn ruskaa katsomaan ja ihmetteli siinä samalla, mitä nää ihmiset täällä oikein tekee ajankulukseen.
Kuinka ollakaan hän törmäsi kuitenkin yhteen paikalliseen mieheen, joten hänelle sitten esitti kysymyksen:
- Mitä te täällä lapissa oikein teette ajankuluksi?
Lapin mies vastasi:
- No, tietysti kesäisin naijjaan ja kalastellaan ja talvisin vähän vähemmän kalastellaan.
Katolinen poika meni papin luo ja kertoi olevansa armoton runkkari.
Pappi neuvoi:
- Lopeta poikani. Säästä kunnes olet naimisissa.
Kuukauden kuluttua pappi tuli poikaa vastaan ja kysyi tilannetta.
Poika totesi iloisena:
- Hyvin menee. Nyt minulla on jo puoli litraa ämpärin pohjalla säästössä.
Rekkakuski ajoi lapin jänkhällä. Äkkiä hänet pysäytti lappalainen poroisäntä neljäntuulen kotsa päässään, haulikko tanassa ja komensi rekkakuskin ulos autostaan.
Poroisäntä komensi:
- Runkhaa!
Rekkakuski änkytti:
- Älä nyt helvetissä...
Poroisäntä komensi uudestaan ja työnsi haulikon piipun rekkakuskin otsaa vasten:
- Runkhaa!
No ei siinä auttanut rahtarin muuta kuin aloittaa masturbaatio oikealla yläraajalla ja hetken päästä lensi kaaressa.
Poroisäntä komensi jälleen:
- Runkhaa!
Rekkakuski vastusteli, mutta ei siinä ollut muuta mahdollisuutta kuin totella ja taas lensi pitkin Lapin jänkhää...
Kuului käsky jälleen:
- Runkhaa!
Rekkamies aneli:
- Ei helvetti, en mä pysty enää ja vehkeet on niin arat, eikä sieltä tule enää mitään. Armoa!
Johon poroisäntä:
- Selevä. Alahan tulla sieltä puskasta tyttö. Nyt on turvallista liftata kyythin. Kerro tädille terveisiä!
Norjalaispoika tuli koulusta. Eteisessä hän nuuhkaisi ja huusi äidilleen:
- Äiti, onko meillä taas turskaa, vai eikö suihku vieläkään toimi?
Herkko oli elänyt maalla perintötalossaan ja eukkoa ei neljänkymmenen vuoden ikään ehtineelle miehelle ollut löytynyt...
Hänellä oli kylällä kavereita, jotka kerran päättivät, että Herkon olis aika päästä viimein poikuudestaan eroon.
He järjestivät kaupungista Herkolle sellaisen, kaiken kokeneen naisen, jolla homma kuin homma luonnistuisi helposti.
Kaverit menivät Herkon talolle ja sanoivat mitä varten olivat tulleet. Herkko ymmärsi kyllä yskän ja talutti naisen vapisevin käsin makuuhuoneeseen.
Ähkiminen kuului tupaan asti ja pian Herkko tuli makuuhuoneesta ja sanoi:
- Pakko oli lopettaa, kun rupes tuntumaan siltä, että aukee taivas tai palaa perse!
Kun etelän mies tuli lappalaisukon kanssa autiotuvalle, ihmetteli hän puukolla tehtyjä merkkejä pöydässä, mitkä olivat pikkasen matkaa pöydän päästä.
Etelän mies kysyi, että mitäs nämä ovat. Lappalaismies vastasi, että meihlä erä ophailla on tapana verratha mulkhujamme keskenään.
Etelänmies naurahti ja sanoi, ompa teillä pienet vehkeet, johon lappalanen totesi, en minä sanonna kumhasta päästä pöythää ne on mitathu.
Mikä on Erikan kuppikoko?
- Iso D.
Maijan äiskä torui hieman Maijaa, jottei tämä kiipeäisi tikkaita Villen edellä, koska Ville tiirailee vaan pikkareita.
Maija sanoi äidilleen:
- Ei se niitä näe, kun en niitä edes käytä.
Jaa VitsienVitsit.fi |
