Lemminkäisen äiteen mulkkuvärssy

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Vuoden 1000 ja risat tienoilla joukko Ruotsissa ryöstöretkellä olleita suomalaisia joutui ruotsalaisten viikinkien vangeiksi.

Kuningas Eerik Verinen tuumi mitä tehdä. Helpointa olisi panna päät poikki tai myydä vangit orjiksi. Kuningas ajatteli kuitenkin, että hän voisi suojata valtakuntaansa suomalaisten rosvoretkiltä kiduttamalla näitä ennenkuulumattoman kauhealla tavalla. Sitten heidät voisi päästää kotiin varoittavina esimerkkeinä.

Kuningas Eerik Verinen kutsui luokseen pääkiduttajansa Orm Kyysilmän määräten tämän suunnittelemaan kaikkia entisiä hirveämmän kidutuslaitteen.

Laite valmistui aikanaan. Siinä oli avanto ja rannalle rakennettu pieni hirsimökki, jossa oli tuliseksi kuumennettu kivikasa ja lautatelineet. Lautatelineillä oli kasa oksakimppuja, jotka oli tuotu lampaille varatusta kerppuvarastosta.

Kidutus alkoi kuningas Eerik Verisen edessä. Suomalaiset pakotettiin riisuutumaan ja ajettiin keihäillä pistellen lautatelineille. Kivikasalle heitettiin vettä, jolloin suomalaiset olivat läkähtyä höyryyn. Savun ja höyryn seassa heidän oli pakko ruoskia toisiaan oksakimpuilla.

Vähän ajan kuluttua suomalaiset ajettiin kuumuudesta avantoon uimaan. Muutamat pakotettiin jopa pyörimään lumessa. Sitten suomalaiset ajettiin taas kuumaan hirsipirttiin ruoskimaan toisiaan ja sieltä jälleen avantoon.

Näin jatkettiin kymmenkunta kertaa. Kun kidutus loppui ja vähissä hengissä olevat suomalaiset lähetettiin uhkausten saattelemina kotiin, kuningas Eerik Verinen otti ranteestaan kultarenkaan, antoi sen Ormille ja sanoi:

- Mainiota työtä! Tätä opetusta suomalaiset eivät tule unohtamaan ainakaan tuhanteen vuoteen!

Kolme kiinalaista muutti Suomeen. Kukaan heistä ei osannut sanaakaan suomea, joten he päättivät lähteä eri paikkoihin opettelemaan kieltä.

Ensimmäinen suuntasi jalkapallostadionille katsomaan ottelua. Pelin aikana toinen joukkue teki maalin ja pelaajat juhlivat huutaen:
- Me teimme sen!

Näin kiinalainen oppi lausumaan: “Me teimme sen.“

Toinen meni ravintolaan. Siellä eräs äiti opetti lastaan ruokailun lomassa sanoen:
- Haarukalla ja veitsellä.

Niinpä toinen kiinalainen oppi sanomaan: “Haarukalla ja veitsellä.“

Kolmas kiinalainen lähti koululle. Ruokailujonossa eräs tuhma poika kiilasi muiden ohi ja huudahti:
- Minä ensin!

Siitä kolmas oppi sanomaan: “Minä ensin.“

Seuraavana päivänä uutisoitiin suuresta pankkiryöstöstä. Poliisi pidätti kolme kiinalaista ja alkoi kuulustella heitä epäiltyinä.

Poliisi kysyi:
- Kuka teki sen?

Ensimmäinen kiinalainen vastasi innoissaan:
- Me teimme sen!

Poliisi säpsähti ja jatkoi:
- Millä tavalla te murtauduitte sisään?

Toinen kiinalainen sanoi ylpeästi:
- Haarukalla ja veitsellä!

Poliisi huokaisi syvään ja totesi:
- Taidan viedä koko joukon vankilaan.

Kolmas kiinalainen huudahti iloisesti:
- Minä ensin!

Puolalaiselta laivamuusikolta kysyttiin miksi hän soittaa aina niin huonosti.

Vastaus oli:
- Hyvä soitto huono raha, huono soitto sama raha.

Kaksi pikkupoikaa kinastelivat:

- Minun isäni on parempi kuin sinun isäsi.
- Eikä ole!
- Minun isoveljeni on parempi kuin sinun veljesi.
- Eipäs ole!
- Minun äitini on parempi kuin sinun äitisi.
- Jaa... siinä ehkä olet oikeassa. Isäkin väittää samaa.

Amerikkalainen astronautti oli kyllästynyt jatkuviin harjoituksiin ja saman rutiinin toistoon. Niinpä hän päätti lähteä kaupungille ottamaan kunnon kännit.

Ennen lähtöään hän sanoi vaimolleen:

- Jos tulee hälytys, pukeudu sinä minun avaruuspukuuni ja mene harjoituksiin. Ei siellä kuitenkaan mitään erikoista tapahdu.

Miehen poissa ollessa tuli hälytys ja vaimo teki työtä käskettyä. Sääolot sattuivat olemaan erityisen suotuisat, joten päätettiinkin panna koe heti täytäntöön.

Avaruusalus laukaistiin matkaan, mutta sattui pieni onnettomuus, jokin räjähti aluksella. Onneksi pelastuskapseli kuitenkin toimi ja nainen pelastautui takaisin maan pinnalle. Hän kuitenkin menetti tajuntansa tuossa rytäkässä.

Myöhemmin nainen heräsi täysin valkeassa huoneessa, jossa hän makasi selällään alastomana valkoisten lakanoiden päällä. Ympärillä hääri joukko valkoisiin pukeutuneita huolestuneen näköisiä lääkäreitä ja nainen reagoi automaattisesti alastomuuteensa peittäen käsillään haarojenvälinsä.

Yksi lääkäreistä paineli käsillään naisen rintoja ja samalla totesi:

- Olkaa huoleti, kyllä se sieltä esiin tulee, kun saadaan nämä painumaan takaisin sisään.

Deitti:
- Mitä teet työksesi?

Minä:
- Työskentelen eläinten kanssa joka päivä.

Deitti:
- Voi miten söpöä! Pelastatko niitä?

Minä:
- Tavallaan… mutta en kovin pitkäksi aikaa.

Deitti:
- …?

Minä:
- Olen teurastaja.

Miksi Tolkien kuvaa kirjoissaan puukansaa niin yksityiskohtaisesti?

- Jotta tietäisimme Entistä enemmän.

Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.

Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.

Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.

Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.

Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.

Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.

Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.

Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:

- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.

Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:

- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!

Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.

Espanjassa on vanha perinne, että aina härkätaistelun jälkeen kaupungin pormestarille tarjoillaan härän kiveksiä.

Eräänä päivänä härkätaistelun jälkeen pormestari ihmetteli tarjoilijalle:

- Hassua, kylläpä nämä kivekset olivat tänään pieniä.

Tarjoilija vastasi:

- Herra pormestari, tänään härkä voitti.

Kolme miestä istuu junassa.

Yksi miehistä on parimetrinen, bodattu, härkäniskainen korsto.

Toinen on tavallinen, keskikokoinen ja keskimittainen mies.

Kolmas on pieni, hintelä äijänrääpäle.

Korsto kysyy kahdelta muulta tyypiltä:
- Mi-mi-mitä-hä-hän ke-ke-kello o-o-on?

Keskikokoinen mies vastaa:
- Minulla ei ole kelloa.

Korsto ja keskikokoinen mies huomaavat, että pikkumiehen ranteessa, hihan alta pilkistää kello.

Korsto kysyy pikkumieheltä:
- Pa-pa-paljon-ko-ko ke-ke-kello o-on?

Pikku mies on aivan hiljaa ja katselee vain ikkunasta eikä ole huomaavinaankaan. Korsto toistaa kysymyksensä, mutta mies on edelleen hiljaa.

Pian tulee pysäkki ja korsto poistuu junasta.

Keskikokoinen mies kysyy pikkumieheltä ihmeissään:
- Miksi et vastannut korstolle, vaikka sinulla on kello ranteessa?

Pikkumies vastaa:
- O-o-olisitk-k-ko i-i-itse ha-ha-halunnut sa-sa-saada tu-tu-turpiin?