


Yhteistyökumppanin mainos:


Pierut ovat kuin lapsia.
Omat eivät haittaa, mutta et voi sietää muiden.
Japanilainen, saksalainen ja suomalainen olivat lounaalla ravintolassa.
Japanilaisen kello alkoi soida, ja hän vastasi kellopuhelimeensa.
Suomalainen tuumasi, että onpas tekniikka kehittynyt pitkälle Japanissa.
Yhtäkkiä saksalaisen sormus alkoi soida, ja saksalainen vastasi sormuspuhelimeensa.
Suomalainen ajatteli, että onpas Saksassa pitkälle kehittynyt tekniikka.
Pian suomalaiselta pääsi mojova pieru, ja hän tokaisi:
– Oho, taitaa olla faksi tulossa!
Simo tuli sodasta kotiin ja esitteli veljelleen käsikranaattia. Veli siihen tokaisi:
– No heitä se tuonne huussiin, niin nähdään, kun se poksahtaa.
– No minä heitän sen, Simo sanoi.
Simo heitti kranaatin ja hetken päästä jysähti. Laudat tippuivat nättiin riviin ja yhtäkkiä joku nousi lautojen seasta. No pappahan se oli, joka lähti tallustamaan tupaan päin ja mutisi:
– Onneks en pierassu pirtissä.
Miksi koira näyttää aina niin viattomalta pieraisun jälkeen?
- Koska se tietää, että ihmiset syyttävät kuitenkin toisiaan
Parasta opettajana olemisessa on mahdollisuus piereskellä vapaasti töissä ja katsella sitten draaman kehittymistä, kun kaikki lapset yrittävät syyttää toisiaan.
Kuka pieraisi?
- Et voi tietää kuka muu on pieraissut ellet kysy.
Mikä leijuu kaupassa hyllyjen välissä, mutta kukaan ei tiedä kenen se on?
- Pieru
Mikä pääsee housujen läpi tekemättä reikää?
- Pieru!
Poika kysyi isältään:
- Isä, miten paljon pieru painaa?
Isä vastasi:
- Ei yhtään mitään.
Poika mietti hetken ja totesi lopulta:
- No sitten minulla on paskat housussa.
Mitä eroa on musiikkikriitikoiden ja viiniarvostelijoiden reaktioissa pieruun?
Musiikkikriitikot saavat enemmän nautintoa pierujen eri sävelistä, kun taas viiniarvostelijat pitävät enemmän pierun tuoksujen eri vivahteista.
Perusduunari taas nauttii molemmista yhtä paljon ja nauraa sekä tuoksuville tuhnuille että hajuttomille pruuttauksille.
Miksi pierut tuoksuvat?
Siksi, että myös kuurot voivat nauttia niistä.
Pikku-Kalle matkusti isänsä kanssa junassa. Heitä vastapäätä nukkui mies, joka kuorsasi kovasti.
- Mitä tuo setä tekee? kysyi Pikku-Kalle.
- Setä se siinä sahailee hirsiä, vastasi isä.
Sitten nukkujalta pääsi pahuksenmoinen pieru.
- Olikos tuo sitten oksanpaikka? kysyi Pikku-Kalle.








