


Mainos:


Poika:
- Äiti, tänään minä en mene kouluun.
Äiti:
- Mutta sinähän tiedät, että täytyy mennä.
Poika:
- Minä en mene. Pojat ovat niin ilkeitä minulle. Ne heittelevät liiduilla ja yrittävät kampata. Kouluun minä en mene!
Äiti:
- Menethän sinä.
Poika:
- Enkä mene!
Äiti:
- Voi hyvä poika, et sinä noin vain voi jäädä kotiin. Olet sentään jo 35-vuotias ja lisäksi koulun rehtori.
- Isä, opettaja kehui minua tänään koulussa.
- Ihanko totta. Mitä hän sanoi?
- Opettaja sanoi, että minulla on kaikkein eniten parantamisen varaa.
Pikkukalle meni kouluun.
Opettaja kysyi:
- Milloin sinä menet yläasteelle?
PikkuKalle vastasi:
- Minähän voin mennä vaikka nyt.
Välitunnilla Pikku-Kalle otti tikkaat ja kiipesi koulun katolle.
Opettaja ihmetteli:
- Mitä sinä Pikku-Kalle oikein teet?
PikkuKalle vastasi:
- Kiipeän yläasteelle.
Opettaja:
- No niin lapsukaiset, mitä te saatte pörröiseltä kanalta?
Lapset:
- Munia.
Opettaja:
- Oikein! Entä mitä te saatte pehmoiselta lampaalta?
Lapset:
- Villaa.
Opettaja:
- Oikein! Entä mitä te saatte pullealta lehmältä?
Lapset:
- Kotiläksyjä!
Opettaja maantiedon tunnilla:
- Kalle, näytä kartalta Punainenmeri.
Pikku-Kalle:
- Vaikea näyttää, kun kaikki ovat sinisiä.
Opettaja oppilaille:
- Tiedättekö, lapset, että peruna on terveellisintä heti kuoren alta?
- No, eihän kuoren päällä mitään olekaan, viisastelee Ville.
Oppilas kysyi opettajalta:
- Opettaja voiko saada sellaisesta rangaistusta, mitä ei ole lainkaan tehnyt?
Opettaja vastasi:
- Ei tietenkään, miksi tuollaista kysyt?
Oppilas:
- Siksi vain, että en ole tehnyt lainkaan läksyjäni.
Koululääkäri kysyi oppilaalta:
- Onko sinulla mitään vaivoja nenästä tai korvista?
Oppilas vastasi:
- Juu, ne on aina tiellä kun vedän villapaitaa päälleni.
Äiti otti pikku-Kallen puhutteluun.
- Kuuleppas Kalle, juttelin tänä aamuna opettajasi kanssa. Kerropa sinäkin omia mietteitäsi siitä, kuka on teidän koulun laiskuri?
Pikku-Kalle pohti hetken aikaa, mutta ei osannut sanoa mitään...
Äiti yritti vielä:
- Kuka siis teidän koulussanne on se, joka vain katselee muita tekemättä mitään, kun muut kirjoittavat ja laskevat ahkerasti?
Pikku-Kallen ilme kirkastui:
- Sehän on opettaja!
Poika tuli koulusta ja vaipui umpiväsyneenä sohvalle.
Poika valitti:
- Tänään oli kolme tuntia ruotsia. Se oli kamalaa.
Äiti lohdutti:
- Mutta ajattelepa ruotsalaisia. Ne joutuvat puhumaan sitä kaiket päivät.











