


Yhteistyökumppanin mainos:


Metsästäjä lähti Safarille vaimonsa ja anoppinsa kanssa. Eräänä iltana syvällä viidakossa rouva heräsi huomaten anopin kadonneen. Rynnäten miehensä luo hän vaati, että he molemmat yrittävät löytää hänen äitinsä. Metsästäjä otti kiväärinsä, otti siivun konjakista ja lähti etsimään häntä. Lähellä leiriä olevalla metsänaukealla, he havaitsivat karmean näyn: anoppi nojasi taaksepäin tiheään läpitunkemattomaan pensaikkoon ja suuri urosleijona seisoi häntä kasvotusten. Vaimo itki:
– Mitä me nyt teemme?
– Emme mitään, sanoi metsästäjä.
– Leijona on aiheuttanut itse sotkunsa, niin hoitakoon itsensä pois siitä.
Anoppi tyttärelleen:
- Miehesi taitaa pitää minusta. Hän lupasi opettaa minulle huomenna minulle jonkin kivan pelin.
Tyrär:
- Aijaa, minkä pelin?
Anoppi:
- Venäläisen ruletin.
Naisen kirje anopilleen:
- Rakas anoppi, toivoisin ettet toistuvasti sekaantuisi tapaani hoitaa ja kasvattaa lapsiani. Olen jakanut elämäni jo useamman vuoden, kasvatustyösi tuloksen, poikasi kanssa, ja luoja tietää että siinä on paljon parantamisen varaa...
- Anoppini on oikea enkeli.
- Ai, minun elää vielä...
Mikä on rangaistus kaksinnaimisesta?
- Kaksi anoppia.
Anoppi väitti paniikissa, että häntä on viime aikoina seurattu.
Sanoimme että hän on vaan hieman vainoharhainen ja esitimme väitteemme tueksi kattavat videotodisteet viimeiseltä kahdelta viikolta.
Videoissa oli kuvattu anoppia kaikkialla missä hän oli liikkunut tai viettänyt aikaansa, ja niistä huomasi ettei häntä kukaan ollut seurannut.
Mies näki kadulla merkillisen hautajaissaattueen. Siihen kuului ruumisarkku, mustiin pukeutunut mies joka piteli ketjussa valtavaa susikoiraa sekä miehen jäljessä astelevat parikymmentä muuta miestä.
- Anteeksi, ihmettelijä ei voinut olla kysymättä. - Mitä on tapahtunut?
- Anoppini on kuollut.
- Mites se tapahtui?
- Koirani repi hänet kappaleiksi.
Mies mietti hetken ja kysyi ääntään alentaen:
- Voisinko saada koiraanne lainaksi?
- Totta kai, surupukuinen vastasi. - Menkää vain jonon päähän.
Minkä takia lopetit ryyppäämisesi?
- Mun oli ihan pakko.
- Mikä se sellainen pakko on?
- Mä rupesin näkemään mun anoppinikin kahtena
Rakas anoppini oli viime viikolla sairaana ja mieheni pyysi minua ostamaan torilta hänelle viinirypäleitä. Koska mieheni on minulle hyvin rakas, päätin tehdä palveluksen ja käydä ostamassa anopille viinirypäleitä palatessani töistä kotiin.
Anoppini on hyvin tarkka lisäaineista ja niinpä varmistin vielä paikalliselta K-kauppiaalta:
– Onko näitä ruiskutettu millään myrkyllisillä lisäaineilla, vien nämä nimittäin anopilleni?
K-kauppias vastasi:
– Ei toki, kyllä te joudutte lisäämään mahdolliset myrkyt itse.
Mikä on anopin ihannepaino?
- Reilut pari kiloa jos uurna lasketaan mukaan.











