


Yhteistyökumppanin mainos:


Miksi Aatami eli Paratiisissa?
- Hänellä ei ollut anoppia.
Mikä on menestyneen miehen takana?
- Hämmästynyt anoppi.
Miten anoppia tulee kohdella?
– Kuin kallista ruusua. Häntä tulee säilyttää pimeässä, kylmässä ja kosteassa kellarissa kaulaansa myöten kylmään veteen upotettuna.
Erkki yritti hukuttaa murheensa,
mutta jo seuraavana päivänä anoppi kellui rantaan.
Yliajon uhri oli juuri pääsemässä jaloilleen, kun poliisimies juoksi auttamaan.
– Anoppini yritti ajaa ylitseni! tärisevä mies selitti poliisille.
– Auto töytäisi teitä takaapäin, poliisi sanoi.
– Kuinka te voitte tietää, että se oli anoppinne?
– Tunnistin naurun!
Mies näki kadulla merkillisen hautajaissaattueen. Siihen kuului ruumisarkku, mustiin pukeutunut mies joka piteli ketjussa valtavaa susikoiraa sekä miehen jäljessä astelevat parikymmentä muuta miestä.
- Anteeksi, ihmettelijä ei voinut olla kysymättä. - Mitä on tapahtunut?
- Anoppini on kuollut.
- Mites se tapahtui?
- Koirani repi hänet kappaleiksi.
Mies mietti hetken ja kysyi ääntään alentaen:
- Voisinko saada koiraanne lainaksi?
- Totta kai, surupukuinen vastasi. - Menkää vain jonon päähän.
Naisen kirje anopilleen:
- Rakas anoppi, toivoisin ettet toistuvasti sekaantuisi tapaani hoitaa ja kasvattaa lapsiani. Olen jakanut elämäni jo useamman vuoden, kasvatustyösi tuloksen, poikasi kanssa, ja luoja tietää että siinä on paljon parantamisen varaa...
Mehiläistenhoitajan paras kesä:
huono sato, mutta pistivät anoppia ainakin neljä kertaa.
Rakas anoppini oli viime viikolla sairaana ja mieheni pyysi minua ostamaan torilta hänelle viinirypäleitä. Koska mieheni on minulle hyvin rakas, päätin tehdä palveluksen ja käydä ostamassa anopille viinirypäleitä palatessani töistä kotiin.
Anoppini on hyvin tarkka lisäaineista ja niinpä varmistin vielä paikalliselta K-kauppiaalta:
– Onko näitä ruiskutettu millään myrkyllisillä lisäaineilla, vien nämä nimittäin anopilleni?
K-kauppias vastasi:
– Ei toki, kyllä te joudutte lisäämään mahdolliset myrkyt itse.
Oli pimeä syksyinen ilta ja satoi rankasti.
Reiskan ovikello soi ja hän meni avaamaan ovea.
Oven takana oli Reiskan anoppi.
Reiska totesi:
- Mitä sinä anoppi siellä seisot? Mene kotiisi ettet vilustu!











