Mielisairaalasta apua

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

Miehet keskustelivat niitä näitä.

- Vaimoni sairastaa neurasteniaa, hypotermiaa, hysteriaa ja dysenteriaa.
- Mistä hän kaikki nuo taudit on saanut?
- Lääkärikirjasta.

Mies valitti lääkärille:
- Tällä hirveälle nykivälle elohiirelle mun oikeassa silmässä, on pakko tehdä jotain!

Lääkäri vastasi tyynesti:
- No se on täysin vaaraton vaiva. Eihän sitä edes huomaa.

Mies:
- Jaa ei vai? Aina kun menen kiskalle ostaan ässäarpoja, niin ne antaa mulle paketin kondomeja

Potilas meni lääkärin vastaanotolle:
- Tohtori, tohtori, minusta tuntuu, ettei kukaan enää ota minua vakavasti.

Lääkäri:
- Älä nyt höpsi joutavia.

Mies sanoi lääkärille:
- Minulta tulee kakka, joka aamu tasan kello 7:30.

Lääkäri siihen:
- Sehän on hyvä, kun maha toimii säännöllisesti.

Mies:
- Niin, mutta kun minä herään vasta kello 9!

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.

- Omatoimisesti noin 10 tuntia sitten pahoinpidelty.

- Potilas autonkuljettaja. Muutoin terve.

- Pärjäilee kotona täysin omatoiminen siivooja kerran viikossa.

- Tullut tunne, että pää puolittunut ja lopettanut lääkityksen.

- Huumeiden käyttäjä, ei muuta säännöllistä lääkitystä.

Tiedätkö mikä saa minut aina hymyilemään? 
- Seitsemäs aivohermo.

Ukko makasi liikkumattomana sängyssä.

Lääkäri tuli paikalle ja teki diagnoosin:
- Hän on kuollut.

Ukko sanoi yllättäen:
- Enkä ole...

Ukon vaimo tiuskaisi:
- Ole hiljaa! Kyllähän lääkäri tietää nämä asiat paremmin.

Mielisairaalaan tuotiin potilas, joka kuvitteli olevansa Hitler. Hoitohenkilökunta mietti, mihin uusi potilas sijoitetaan.

Lääkäri oivalsi:
- No mutta hei. Meillähän on jo entuudestaan yksi potilas, joka myös kuvittelee olevansa Adolf Hitler. Laitetaan tämä uusi potilas samaan huoneeseen hänen kanssa.

Ja niin tehtiin.
Kuukauden kuluttua tuo potilas otettiin kuultavaksi.

Lääkäri kysyi:
- No, miten on mennyt, oletteko viihtyneet täällä?

Potilas:
- Kiitos, ihan hyvin.

Lääkäri:
- Entä kuvitteletko yhä olevamme Adolf Hitler?

Potilas:
- Ei, en. En minä ole Adolf Hitler. Minä olen Eva Braun.

Hullujenhuoneella oli lääkärikierros. Potilas Niukkanen istui huoneensa lattialla kattilankansi käsissä ja pörisi.

Lääkäri kysyi:
- No mitäs se Niukkanen touhuaa?

Niukkanen vastasi:
- Ajan autolla lappiin.

Toisella puolen huonetta istui potilas Mäkinen vetäen käteensä.

Lääkäri kysyi:
- Mitäs se Mäkinen siellä touhuaa?

Mäkinen vastasi:
- Panen sillä aikaa Niukkasen muijaa ku se on lapin reissulla!