


Mainos:


Mikä on sisään pistettäessä kova ja kuiva, mutta kun vedät sen ulos, se on limainen ja lötkö?
- Purukumi!
Poika toivoi joulupukilta pikkusiskoa lahjaksi.
Yllättäen joulupukki vastasi:
- Ok, mutta tuo äitisi ensin tänne.
Aikoinaan Kuopiossa työskentelevät ilotytöt vaativat kovempaa palkkaa lakon uhalla.
Pitkien ja hankalien neuvottelujen jälkeen sovittelulautakunnalta tuli ehdotus:
- Tehkää niin kuin leipurit Mikkelissä, älkää nostako hintaa vaan pienentäkää tavaraa.
Peräkylän vanhapoika Eevertti oli aina kovin kaikkitietävä ja kyläläiset olivat kovin nyreissään hänen kaikkitietävyydestään, eikä häntä enää lopulta kysymyksillä vaivattu.
Eräs kyläläinen mietti kuitenkin, että vanhapoika Eevertti ei varmaan koskaan ole ollut naisen kanssa ja päätti näyttää hänelle kierukan. Kyläläinen oli aivan varma, että vastaus olisi tällä kertaa, en tiedä.
Vanhapoika Eevertti käänteli ja hypisteli aikansa kierukkaa ja lopulta sanoi:
- Outokummun kuparia tuntuis olevan, missähän vitussa minä oon tuonki aiemmin nähnyt...
Mitä pakara sanoi toiselle?
- Yhdessä voimme lopettaa tämän paskan.
Kapteeni oli juuri pitänyt lentokuulutuksensa, mutta unohti epähuomiossa mikrofonin päälle.
Kapteeni tokaisi kolleegalleen:
- Nyt kyllä maistuisi kunnon suihinotto ja kahvi.
Asiakkaita palvellut lentoemäntä kauhistui ja lähti kiireenvilkkaa juoksemaan ohjaamoon kertoakseen, että mikrofoni oli edelleen päällä.
Matkustaja ystävällisesti sanoi ohi kiitävälle lentoemolle:
- Älä unohda kahvia!
Sokea mies meni puutavaraliikkeeseen ja kysyi saada tavata työnjohtajaa.
- Hyvää päivää, olisiko teillä mahdollisesti vapaita työpaikkoja?
Työnjohtaja vastasi:
- Mutta tehdän olette sokea, ettehän te voi täällä töitä tehdä.
Sokea vastasi varmana:
- Pystyn kyllä tunnistamaan kaikki puulajit ja koot näkemättäkin, riittää kun vain haistelen niitä.
Työnjohtaja näytti epäilevältä ja sanoi haluavansa tehdä kokeen, muuten hän ei suostu uskomaan. Hän haki lautavarastosta kaksimetrisen koivupätkän ja toi sen sokean nenän eteen.
Sokea kommentoi:
- Koivua, parimetrinen.
Työnjohtaja:
- Ei hullumpaa.
Työnjohtaja palasi takaisin lautavarastoon. Hetken kuluttua hän palasi kakkosnelonen kainalossaan ja alkoi heiluttaa sitä sokean edessä.
Sokea sanoi varmana:
- Tämä on tammea, puolentoista metrin pätkä kakkosnelosta.
Työnjohtaja oli todella vaikuttunut, mutta halusi vielä yrittää testata sokeaa.
Hän pyysi sihteeriään riisuutumaan alasti ja tulemaan sokean miehen eteen.
Sokea mies haisteli ylhäältä, haisteli alhaalta, mutta ei tunnistanut mistä oli kysymys.
- Voisitko kääntää laudan ympäri, josko voisin haistella vielä toiseltakin puolelta?
Sihteeri kääntyi ympäri ja sokea mies haisteli uudelleen, ensin ylhäältä ja sitten alempaa.
Lopulta sokea veikkasi:
- No en ole ihan varma tästä, mutta veikkaan että kyseessä on 170-senttinen silakkatroolarin paskahuusin ovi.
Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.
Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.
Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.
Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.
Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...
Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.
Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?
Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?
Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.
Muuan talossa renki kävi yöjalassa talon tyttären luona. Jonkin aikaa se innostus kesti, mutta sitten erään kerran tytär kertoi äidilleen rengin touhuista:
- kun se ei ollenkaan väsy.
Äiti siinä hetken mietti ja sitten sanoi:
- Ootahhan, kun ensi viikolla meillä teurastetaan sika, leikataan siltä värkki ja otat sen mukaasi yöksi. Laitat siihen vatsasi päälle ja katsotaan huomaako renki mitään.
Näin tehtiin ja tytär otti varavärkkinsä mukaan. Renki kävi, eikä mitään erityistä siinä maininnut.
Tytärtä jännitti kovin ja että jos vaikka olisikin jotain petosta asiassa huomannut.
Seuraavana aamuna tyttären piti mennä tuvan poikki ulos. Renki istui tuvan oven suussa penkillä. Tytärtä jännitti niin vietävästi se edellisyön touhu, teki lähtöä, ei heti uskaltanut.
Sitten päätti rohkaista luontonsa ja kulki tuvan poikki aivan kuin ei olisi renkiä nähnytkään.
Päästyään rengin kohdalle, tämä toisesta suupielestään murahti:
- Jos olet kuselle menossa, värkkis on eteisen naulassa!
Lappalainen meni kaupunkiin. Siellä hän meni vahingossa naisten vessaan.
Naisten vessassa joku sanoi hänelle:
- Tämä on tarkoitettu naisille.
Lappalainen vaan ravisteli kikkeliään ja vastasi:
- Niin on tämäkin.








