


Yhteistyökumppanin mainos:


Maailman nopein muurari on nainen.
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.
Mies tatuoi kaluunsa sanat “rakastan sinua“ ja meni näyttämään sitä vaimolleen.
Vaimo äsähti:
- Taas sinä yrität laittaa sanoja suuhuni!
Mitä yhteistä on Michael Jacksonilla ja Joulupukilla?
Molemmat tyhjentävät kassinsa lasten huoneen lattialle.
Mitä eroa on insinöörillä ja esinahalla?
– Esinahka ymmärtää vetäytyä taka-alalle, kun aletaan tositoimiin.
Nuoret tytöt matkustivat junalla, keskenään kikattivat ja puhuivat pojista.
Heitä vastapäätä istui vanha ukko jolla oli suussaan vain yksi keltainen etuhammas.
Ukkoa alkoi vituttamaan tyttöjen kovaääninen kikatus ja sanoi ivallisella äänenpainolla:
- Kovaa sitä puhutaan jo pojista, vaikka pimpis ei taida vielä olla karvojakaan...
Yksi tytöistä vastasi:
-Kyllä niitä aina sen verran löytyy, että sulle hammasharja saadaan!
Nuori nainen oli sydänsuruista niin masentunut, että päätti lopettaa kurjan elämänsä heittäytymällä mereen.
Hän käveli sillalle ja oli juuri heittäymässä hyiseen veteen, kun komea nuori merimies näki hänet itkua tihrustamassa sillan reunalla.
Merimies sääli naista ja sanoi:
- Katsos tyttöseni, sinulla on vielä paljon elettävänä ja koettavana. Minä lähden Amerikkaan huomenna ja jos haluat, voin ottaa sinut mukaan alukselleni.
Merimies lähestyi tyttöä, otti tämän kainaloonsa ja lisäsi:
- Minä pidän sinut tyytyväisenä ja sinä pidät minut tyytyväisenä. Eikös?
Tyttö nyökkäsi myönnytyksen merkiksi, koska hänellä ei olisi mitään hävittävääkään?
Vielä samana iltana merimies vei hänet alukseen ja piilotti hänet pelastusalukseen. Siitä lähtien joka ilta merimies toi tytölle kolme voileipää ja hedelmän, jonka jälkeen he harrastivat kiihkeää seksiä
aamunkoittoon asti...
Kolme viikkoa myöhemmin rutiinitarkastuksen aikana, kapteeni löysi tytön ja huusi:
- Mitä te täällä teette?!
Tyttö sopersi hädissään:
- Minä olen tehnyt sopimuksen yhden merimiehen kanssa. Saan ruokaa sekä matkan Amerikkaan ja vastapalveluna hän saa seksiä minulta, kunnes saavumme sinne.
Kapteeni nauroi ja sanoi:
- Se saattaa kyllä kestää. Tämä on nimittäin Suomenlinnan lautta!
Olin eilen jatkoilla yhden muijan luona ja juuri pääsemässä pukille kun ovikello kilisi ja muija kuiskas et on äijä päässy näköjään Kakolasta lomille.
- No jopas, varmasti alko vituttaa?
- No ei alkanu. Otin kamat kainaloon ja singahdin parvekkeelle pukemaan. Oli pimeetä ja vettä sato ihan saatanasti joten oli äkkiä puettava ettei ois jäätyny pystyyn!
-No se kai vitutti?
-No ei vituttanu. Akka päästi sen Kakolan karjun sisään joten menin hädissäni roikkumaan parvekkeen reunalta sormien varassa. Eihän sitä tiedä mitä tuollaset linnakundit saa päähänsä.
-No siinä kai jo vitutti?
-No ei se vituttanu. Mutta se arpinaama tuli partsille röökille, kurkkas kaiteen yli ja huomas mut siinä roikkumassa. Se saatana tumppas röökin mun käteen ja runttas kengällä vielä mun sormien päälle!
-No SE nyt ainaki vitutti?!
-No ei sekään. Mutta sitten se kaivo mulkkunsa esiin ja kusta lorotteli suoraan mun päälle ja nauroi vielä paskaset naurut kyytipojaks!
-No siinä ainakin oli vitutuksen paikka?
-No ei. Mutta sitten vilkasin alaspäin ja maahan oli 30 cm:n matka. Silloin alko vituttaa...
Mummo näki viljakuormassa olevan traktorin ajavan sillalta jokeen.
Kotona hän kertoi vaarille innoissaan nähneensä komean siemensyöksyn.
Turistibussin kuljettaja kyyditsi bussilastillista vanhoja mummoja.
Kesken ajon yksi mummoista koputti kuljettajaa olkapäähän ja tarjosi kuljettajalle kourallisen rusinoita, jotka kuljettaja hymyillen otti vastaan ja söi.
Vartin kuluttua sama mummo jälleen koputti kuskia olkapäähän ja jälleen tarjosi rusinoita kuljettajalle. Näin tapahtui useita kertoja matkan aikana.
Viimein kuljettaja kysyi mummolta, miksi mummo itse ei syö rusinoita tai tarjoa niitä muille.
Mummo vastasi, ettei hän tai muutkaan voi syödä rusinoita huonojen hampaiden takia.
Kuljettaja kysyi ihmetellen miksi he sitten ostavat rusinoita jos eivät niitä voi syödä.
Mummo vastasi siihen:
- Kun me niin tykätään siitä suklaasta jolla ne rusinat on kuorrutettu.
Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.
Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.
Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.
Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.
Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...
Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.
Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?
Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?
Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.








