


Yhteistyökumppanin mainos:


Vääpeli oli pitämässä alokkaille ensimmäistä kaappitarkastusta.
Alokkaita neuvottiin esittelemään kaappi sanomalla:
- Tämä on alokas sen-ja-sen kaappi.
Vääpeli pysähtyi ensimmäisen vuoteen vieressä seisovan alokkaan eteen ilmoitusta odottaen.
Tällöin alokas teki asennon niin kuin oli opetettu ja karjaisi kovalla äänellä:
- Tämä on alokas sen-ja-sen kaappi.
Vääpeli huusi:
- Ei tietenkään noin, vaan sano siinä oma nimesi sen-ja-sen tilalle!
Alokas huusi takaisin:
- Tämä on alokas sen-ja-sen kaappi!
Vääpeli karjui:
- Oletteko aivan tomppeli? Mikä on teidän nimenne?
Alokas vastasi:
- Alokas Senjanen, herra vääpeli.
Kolme jenkkisotilasta kisaili penistensä pituudesta. Mittaustavaksi sovittiin aivan peniksen juuresta peniksen päähän.
Kaksi sotilasta oltiin jo mitattu ja tulokset eivät olleet yhtään hassummat.
Sitten viimeiseltä sotilaalta kysyttiin hänen peniksensä pituutta, johon tämä vastasi:
- 14 000 km.
Kukaan ei uskonut kuulemaansa, kunnes sotilas sanoi:
- Penikseni leikattiin irti vietnamin sodassa.
Kaksi sotajermua tapasivat toisia vuosien jälkeen.
Sotajermu kysyi:
- Muistatko vielä, kun sodassa ollessamme ruokaamme sekoitettiin ainetta, joka vähensi haluja?
Toinen vastasi:
- Muistanhan minä.
Sotajermu jatkoi:
- Tiedätkö mitä? Minusta tuntuu, että nyt se alkaa vaikuttaa.
Nuorta varusmiestä panetti ja kesken lomamatkan hän poikkesi jonkun peräkylän ainoaan
kapakkaan.
Ainut nainen kapakassa oli vähintään 70 vuotta vanha huora ja hädässään varusmies talutti hänet autolleen hoitoa varten.
Riisuttuaan rintsikat mies alkaa imemään naisen tissejä ja yllättyy saadessaan nännistä suuhunsa
hieman lämmintä nestettä.
Varusmies ihmettelee:
- Etkö sä ole jo aika vanha erittämään maitoa?
Huora vastaa:
- Juu olen, mutta ihan sopivan ikäinen rintasyöpään.
Viisi korkea-arvoista upseeria oli matkalla sotaharjoituksiin. He huomasivat autonsa ikkunasta armeijan kuorma-auton, joka oli juuttunut liejuun.
Upseerit päättivät iskeä saappaansa saveen, kääriä hihansa ja auttaa auton takaisin kovalle maalle. Aikansa hikoiltuaan ja uurastettuaan he onnistuivatkin.
Yksi upseereista kysyi autonkuljettajalta:
- Olipa yllättävän raskasta! Mitä sinulla oikein on kyydissä?
Kuljettaja vastasi:
- Kolmisenkymmentä sotamiestä.
Villeltä oli seonnut tahti marssin aikana armeijassa.
Vierustovesi kuiskasi Villelle:
- Vaihda jalkaa.
Ville vastasi:
- Kenen kanssa?
Varuskuntaan saapui asepalvelustaan suorittamaan nuorukainen, jolla oli erikoinen tapa.
Aina nähdessään pöydällä, maassa, roskakorissa tai muualla paperinpalan, hän nosti sen ylös, tutki sitä tarkkaan ja huusi sitten:
- Ei se ole tämä! viskaten paperin menemään.
Touhua jatkui pari viikkoa, eikä alokkaan käytökselle löytynyt mitään järjellistä selitystä. Vaikka toiminta oli harmitonta, oli se kuitenkin sen verran erikoista, että varmuuden vuoksi nuorukainen päätettiin vapauttaa palveluksesta.
Hänen käteensä ojennettiin vapauttamistodistus ja jäätiin odottamaan tuttua huutoa ja sitä, että alokas heittäisi paperin menemään.
Tällä kerralla hän kuitenkin paperin luettuaan huusikin hilpeästi:
- Tämä se on!
Ja sen jälkeen hän taitteli paperin siististi taskuunsa.
Sopiiko asetakki?
- Kyllä, herra kersantti.
Sopivatko housut?
- Kyllä, herra kersantti.
Sopivatko lakki ja saappaatkin?
- Kyllä sopivat, herra kersantti.
Miten teidän on hyväksytty armeijaan?
- Miten niin, herra kersantti?
Teidän ruumiinrakenne täytyy olla epämuodostunut...
Varusmiehen ajama kuorma-auto oli suistunut ojaan.
Skappareita täynnä oleva maastoauto sattui paikalle ja he päättivät yhteistoimin auttaa kuskia saamaan kuormurin takaisin tielle.
3 tunnin ja monen hikipisaran päästä auto olikin jo saatu pois ojasta.
Yksi skappareista kysyi kuskilta:
- Mitä teillä on kuormana?
Kuski vastasi:
- 30 varusmiestä.
Alokkaat oli laitettu marssimaan tahdissa kasarmia ympäri alikersantin johdolla:
- Vasen, vasen, vasen kaks, kol...
Kesken kaiken kuului alokkaan ääni:
- Herra alikersantti, saisinko käyttää välillä myös oikeaa jalkaa.











