Mikä saa minut aina hymyilemään?

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

Kaksi lääkäriä keskustelee.

- Minä menetin lempipotilaani.
- Sääli, Miksi hän kuoli?
- Ei hän kuollut... Hän parani.

Potilas:
- En saa öitäni nukutuksi, herra tohtori.

Lääkäri:
- Pelkäättekö ehkä painajaista?

Potilas:
- En toki, hän nukkuu toisessa huoneessa.

Sinkkumies meni lääkäriin ja sanoi:
- Lupaattehan ettette naura?

Lääkäri vastasi:
- En tietenkään naura. Olen ammattilainen. Kahdenkymmenen vuoden aikana en ole koskaan nauranut potilaalleni.

Mies sanoi huojentuneena:
- No hyvä juttu.

Mies riisui housunsa ja näytti pienimmän peniksen, jonka lääkäri oli koskaan kohdannut. Suunnilleen puolikkaan AAA-pariston kokoinen. Lääkäri ei kyennyt hillitsemään itseään, alkoi hihittää ja putosi lopulta tuoliltaan.

Viiden minuutin kuluttua lääkäri rauhoittui ja nousi takaisin jaloilleen.

Lääkäri sanoi kurkkuaan karautellen:
- Olen hyvin pahoillani, että kävi näin. Lääkärin kunniani kautta lupaan, että tämä ei toistu. Mikä olikaan ongelmanne?

Sinkkumies vastasi:
- Hyttynen pisti ja se on pahasti turvoksissa...

Ambulanssi ajoi metsään ja ensihoitaja meni säikähdyksestä shokkiin.

Ensihoitaja hoki:
- Soittakaa ambulanssi, soittakaa äidille! Puhkesi kumi...

Hammaslääkäri sanoi potilaalleen:
- Avatkaa suunne.

Hammaslääkäri katsoi tarkasti potilaan suuhun ja totesi kovaan ääneen:

- Voihan nenä. Täällähän on suurin koskaan näkemäni reikä, suurin koskaan näkemäni reikä, suurin koskaan näkemäni reikä.

Potilas sanoi ärtyneenä:
- Uskotaan, ei tarvitse toistaa.

Lääkäri:
- En minä toistanutkaan. Se oli kaiku... kaiku... kaiku.

Mistä tunnistaa likinäköisen gynekologin?
- Märkä nenänpää ja rillit huurussa.

Pertti heräsi eräänä aamuna ja hänen penikseensä sattui todella paljon. Hän ei kerta kaikkiaan tajunnut, mistä kipu saattoi johtua sillä hän ei ollut tehnyt mitään vaarantaakseen sukukalleuksiaan.

Pian hänelle selvisi, että kipu oli erityisen sietämätön, kun hän pissasi.

Kärsittyään koko aamun huolestuneena Pertti päätti lopulta soittaa terveyskeskukseen ja varata ajan itselleen.

Juuri kun hän oli soittamassa, Pertin vaimo ilmestyi huoneeseen.

Vaimo kehoitti:
- Muista, ettet käytä rumia sanoja kun soitat, heillä on naispuoliset sairaanhoitajat terveyskeskuksessa ja he loukkaantuvat varmasti, jos puhut siveettömästi.

Epätoivoinen Pertti kysyi:
- Kyllä, mutta miten minun pitäisi sitten selittää asiani? ”Sieltähän” minua sattuu!

Voimo kehoitti:
- Voithan sanoa, että kipu on käsivarressasi ja kertoa sitten paikan päällä tarkemmin?

Pertti soitti terveyskeskukseen ja sai kaikeksi onneksi nopean vastauksen.

Pertti yritti selittää käyttämättä tuhmia sanoja:
- No niin. Minulla on ongelma… käsivarressani.

Sairaanhoitaja kuulosti mietteliältä ja kysyi:
- Miten nämä ongelmat sitten ilmenevät?

Pertti vastasi ajattelematta:
- Siihen sattuu kun pissaan…

Virtanen, nuori ja menevä lääkäri, oli muutamankin kerran erehtynyt liian läheisiin tekemisiin kauniimpaa sukupuolta edustavien potilaidensa kanssa.

Ajoittain asia vaivasi Virtasta, mutta silloin pieni ääni sisimmässä vakuutteli:

- Kaikillehan näin on käynyt. Aikuisiahan me ollaan. Ja eihän siitä haittaakaan ole ollut. Mielelläänhän ne naisetkin on mukana olleet. Mitäpä se haittaa.

Yleensä Virtanen onnistui sen vielä pienemmän äänen hiljentämään. Sen, joka jutteli:

- Virtanen, sä oot jumalauta patologi...

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.

Tässä hyvä neuvo kaikille jos oksettaa, eikä siitä huolimatta tule, vaikka työntää sormet kurkkuun.

Muuan lääkäri neuvoi potilastaan:
- Laita sormet kurkkuun ja toiset peräaukkoon. Jos ei tule oksennus, niin vaihda sormien paikkoja!

Potilas teki työtä käskettyä ja kun alkoi vaihtamaan sormien paikkoja, oksennus tuli hyvin jo kesken vaihdon. Kannattaa kokeilla.