


Mainos:


Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.
Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!
Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.
Vanha ukko istui puiston penkillä ja napsutteli koko ajan sormiaan.
Ohi sattui kulkemaan utelias mies, joka pysähtyi ja kysyi:
- Mitä te oikein teette?
Vanha ukko vastasi:
- Ettekö näe nuori mies, että tämä pitää oravat loitolla.
Mies sanoi ukolle:
- Herrajestas, eihän tässä puistossa ole yhtään oravaa.
Ukko vastasi:
- Siinäs näette, että napsuttelu toimii.
Mies pankin kassalle:
- Juuri myönsitte, että ette ole koskaan nähnyt 300 euron seteliä ja nyt väitätte, että minun setelini on väärä.
Mies oli ammatiltaan maanviljelijä ja uutta peltoa raivatessaan esteeksi oli tullut iso kivi, jonka keskelle hän oli kiviporalla porannut reiän räjäyttääkseen möhkäleen taivaan tuuliin.
Hän meni pellolle nallien ja dynamiittipötköjen kanssa ja mukana oli hänen keskenkasvuinen poikansa.
Isä putsasi reiän ja työnsi kepillä dynamiitit ja nallin kiven sisään ja sitten hiekkaa reiän tukkeeksi. Poika seurasi tarkasti isän toimia oppiakseen homman.
Isä antoi pojalle tulitikut ja näytti sytytyslangan pään mihin piti laittaa tuli juuri silloin, kun hän alkaa huutamaan, että ammutaan.
Poika sanoi isälleen:
- Joo ymmärrän...
“Ammutaan,ammutaan,ammutaan!“, isä huusi kurkku suorana ja juoksi sen minkä kintuista lähti ladon taakse suojaan. Poika juoksi hädissään isänsä perään.
Meni minuutti ja toinenkin, eikä pamausta kuulunut...
Isä lopulta kysyi pojaltaan:
- Saitko sinä tulen siihen lankaan?
Poika vastasi:
- En minä ehtinyt...
Jani kysyi äidiltään:
- Minkä ikäinen sä olet?
Äiti vastasi:
- 30 vuotta.
Jani:
- Eli jos minä olen nyt kahdeksantoista ja sä olet kolmekymmentä vuotta, niin sä sait minut… MITÄ VIT...?!
Kolme kiinalaista muutti Suomeen. Kukaan heistä ei osannut sanaakaan suomea, joten he päättivät lähteä eri paikkoihin opettelemaan kieltä.
Ensimmäinen suuntasi jalkapallostadionille katsomaan ottelua. Pelin aikana toinen joukkue teki maalin ja pelaajat juhlivat huutaen:
- Me teimme sen!
Näin kiinalainen oppi lausumaan: “Me teimme sen.“
Toinen meni ravintolaan. Siellä eräs äiti opetti lastaan ruokailun lomassa sanoen:
- Haarukalla ja veitsellä.
Niinpä toinen kiinalainen oppi sanomaan: “Haarukalla ja veitsellä.“
Kolmas kiinalainen lähti koululle. Ruokailujonossa eräs tuhma poika kiilasi muiden ohi ja huudahti:
- Minä ensin!
Siitä kolmas oppi sanomaan: “Minä ensin.“
Seuraavana päivänä uutisoitiin suuresta pankkiryöstöstä. Poliisi pidätti kolme kiinalaista ja alkoi kuulustella heitä epäiltyinä.
Poliisi kysyi:
- Kuka teki sen?
Ensimmäinen kiinalainen vastasi innoissaan:
- Me teimme sen!
Poliisi säpsähti ja jatkoi:
- Millä tavalla te murtauduitte sisään?
Toinen kiinalainen sanoi ylpeästi:
- Haarukalla ja veitsellä!
Poliisi huokaisi syvään ja totesi:
- Taidan viedä koko joukon vankilaan.
Kolmas kiinalainen huudahti iloisesti:
- Minä ensin!
Puolalaiselta laivamuusikolta kysyttiin miksi hän soittaa aina niin huonosti.
Vastaus oli:
- Hyvä soitto huono raha, huono soitto sama raha.
Sattuipa kerran, että muuan mies ajeli täyssähköisellä Hyundai Kona -katumaasturillaan maantiellä menemään.
Kuinka ollakaan, Konaan tuli moottorivika ja matka katkesi. Onneksi Kona oli viisaasti hajonnut juurikin autokorjaamon viereen.
Ei muuta kuin autoa korjaamolle työntämään.
Ikävä kyllä, korjaamo paljastui Volvon merkkihuolloksi, mutta ystävällinen korjaamopäällikkö lupasi kuitenkin hoitaa Konan kuntoon. Antoipa vielä kahvimukin käteen, ohjasi nojatuoliin istumaan ja pyysi odottamaan puolituntia.
Puolen tunnin päästä mies saikin autonsa. Hän lähti ajamaan ja ihmetteli, kuinka tehokas moottorista olikaan tullut. Kiihtyvyys oli aivan toista luokkaa kuin ennen!
Kahdensadan metrin ajon jälkeen Kona kuitenkin pysähtyi kuin seinään. Mies ihmetteli hetken ja kokeili käynnistää uudelleen. Taas auto kulki kuin unelma, mutta vain kaksisataa metriä.
Lopulta mies käänsi Konansa ja ajoi kahdensadan metrin töksäyksin takaisin korjaamolle. Meni sitten valittamaan korjaamopäällikölle koneessa olevan vikaa.
Korjaamopäällikkö antoi uuden kahvimukin ja sanoi, että viidentoista minuutin päästä Kona on varmasti kunnossa.
Ja niin kävikin. Varttitunnin päästä mies sai rakkaan katumaasturinsa, teki koeajolenkin ja auto kulki kuin unelma. Ei enää töksähdyksiäkään.
Uteliaana hän kysyi korjaamopäälliköltä, mikä koneessa oli oikein ollut vikana.
Korjaamopäällikkö selitti, että eihän heillä Hyundain täyssähkömoottoreita varastossa ollut, oli pitänyt laittaa Volvon tuulilasinpyyhkimen moottori.
Ensiasennuksessa asentaja oli vain unohtanut sen tihkuasentoon.
Kuvittele, että olet loputtomalla narulla, josta et pääse pois hyppäämällä, tippumalla tai kävelemällä.
Miten pääset pois tuolta loputtomalta narulta?
- Lopetat kuvittelun!
- Mikä pyörässäsi on vikana?
- Kuinka niin?
- Mietin vaan, kun kumit laahaa maata ja penkki on päin persettä.











