


Yhteistyökumppanin mainos:


Kolme miestä istuu junassa.
Yksi miehistä on parimetrinen, bodattu, härkäniskainen korsto.
Toinen on tavallinen, keskikokoinen ja keskimittainen mies.
Kolmas on pieni, hintelä äijänrääpäle.
Korsto kysyy kahdelta muulta tyypiltä:
- Mi-mi-mitä-hä-hän ke-ke-kello o-o-on?
Keskikokoinen mies vastaa:
- Minulla ei ole kelloa.
Korsto ja keskikokoinen mies huomaavat, että pikkumiehen ranteessa, hihan alta pilkistää kello.
Korsto kysyy pikkumieheltä:
- Pa-pa-paljon-ko-ko ke-ke-kello o-on?
Pikku mies on aivan hiljaa ja katselee vain ikkunasta eikä ole huomaavinaankaan. Korsto toistaa kysymyksensä, mutta mies on edelleen hiljaa.
Pian tulee pysäkki ja korsto poistuu junasta.
Keskikokoinen mies kysyy pikkumieheltä ihmeissään:
- Miksi et vastannut korstolle, vaikka sinulla on kello ranteessa?
Pikkumies vastaa:
- O-o-olisitk-k-ko i-i-itse ha-ha-halunnut sa-sa-saada tu-tu-turpiin?
Talon väki oli jo käynyt saunassa ja piika meni heidän jälkeensä.
Siinä lauteilla istuessaan hän tuli miettineeksi, vieläkö jalat taipuisivat niskan taakse. Taipuivathan ne, mutta eivät lähteneetkään pois, vaikka kuinka yritti.
Pikku-Mikko laitettiin katsomaan syytä piian saunassa viipymiseen. Varovasti Mikko kurkisti ovenraosta ja huomasi piian ihmeellisessä asennossa lauteilla ja kaiken lisaksi piialta pääsi pieru.
Hätääntyneenä Mikko juoksee vanhempiensa luokse ja huutaa:
- Menkää äkkiä appuun. Siellä piika reppii perseensä, sillä on jo silakanpittuuven verran revenny ja lissää ratkee...
Miksi Nipa Neumann käveli kaupassa suoraan keksihyllylle?
- Hänellä oli levoton Tuc-himo.
Mitä verottaja laittaa leivän päälle?
- Alvikinkkua.
Moni haaveilee uran luomisesta...
Mutta eihän se ole kovin vaikeaa ole, lapio vaan käteen ja sitä uraa luomaan.
Miksi kutsutaan puheliasta virolaista?
- SuuBaltiksi.
Savolainen mäkkärissä:
- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.
- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo. Tästä on kyllä männä jo maku.
- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomia ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottaesin hampurilaesen.
- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se on se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäs teijän tiällä tietee.
- Syötkö täällä?
- Sillon tällön.
- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vieläkiin, mutta maku on männä jo.
- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.
- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan, jos halluut.
- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Aattelin kyllä että tuolla pöyvässä...
- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähän kyllä eppäelen.
- Eli, kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... vuan kanelin suap jättee poekkeen.
- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkee nyt vähäsen.
- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vai niin, että tällasta palavelua. Taijanpa sitten jättee tilloomatta ja hakkee torilta muikkukukon...
Äiti istui poikansa kanssa keittiön pöydän ääressä ja opettaa pojalleen arjen perusasioita.
- Maitoa saadan lehmästä. Oletko huomannut, että maitopurkin kyljessä on lehmän kuva?
Poika pohti hetken kysymystä ja vastasi:
- No nyt minä tiedän myös, mistä olutta saadaan. Karhusta!
Ihmemies McGyver meni mäkkäriin ja tilasi sata juustohampurilaista. Niitä sitten alettiin vääntämään oikein urakalla, ja ihmemies jäi odottelemaan.
Jonkin ajan kuluttua ihmemiehelle tultiin sanomaan:
- Valitettavasti kävi niin, että 99 hampurilaista saatiin tehtyä, mutta juustot ja pihvit pääsivät loppumaan. Kuorma tulee tunnin päästä, joten jäätkö odottamaan vai otatko nuo 99 hampurilaista nyt mukaan?
Ihmemies sanoi:
- Ei kiitos. Mä en ota!
Ihmemies kääntyi sitten kohti ulko-ovea ja lähti vauhdilla ulos ovet paukkuen.
Mäkkärin työntekijä totesi siihen:
- No jo oli ihme mies!
Mitä kaikki sanoi kun puliukko kuoli?
- RIP-puli











