


Yhteistyökumppanin mainos:


Härmäläinen isä sanoi yli 30-vuotiaalle pojalleen:
- Olis sun jo aika mennä naimisiin.
Poika vastasi:
- Kihloossa ollaan ja naimisiin mennään kahren viikon päästä.
Isä uteli:
- Ja kuka se sun valittusi on?
Poika:
- Naapurin Petteri.
Isä huusi kauhuissaan:
- Ja et perkele mene, se on demari!
Marinin jauhonkatkuisia ja hieman humalluttavia letkautuksia vaalitentissä:
- Urallani on ollut nousuja ja laskuja.
- Minulla on aivan puhtaat jauhot pussissa.
- En ota nokkiini, kovasti....
- Oikeilla jauhoilla tekee aina mieli leipoa piirakkaa ja toisinaan munkkeja.
- Rentoudun imuroimalla vapaa-aikana.
Puhelin soi…
– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?
– En ole enää pääministeri, kuulemiin.
Hetken päästä puhelin soi uudelleen…
– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?
– En ole enää pääministeri!
Taas menee hetki ja puhelin soi…
– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?
– Kuulkaas nyt! Te olette soittaneet jo useita kertoja. Olen jokaisella kerralla
sanonut etten ole enää pääministeri!
– Ette niin, mutta kun se on niin kiva kuulla uudelleen ja uudelleen!
Sanna Marin voi todella huonosti herättyään edellisillan juhlien jäljiltä hirmuiseen päänsärkyyn. Hän painaa soittokelloa hälyttäen hovimestarinsa paikalle.
Sanna:
- James, kuka on oksentanut bilemekkoni rinnuksille?
Hovimestari vastaa:
- En osaa varmuudella sanoa, rouva pääministeri. Mutta epäilen kyseessä olevan sama henkilö, joka on paskonut teidän korkokenkiinne.
Herra pääministeri, mitä mieltä olette ydinvoimasta?
- Öö... Se on sähköä.
Elettiin aikaa, kun vallassa oli Sorsan lV hallitus, ulkoministerinä oli Paavo Väyrynen ja odotettiin Britannian pääministeri Thatcheria vierailulle Suomeen.
Englanninkielentaito ei ollut Paavon vahvimpia lajeja ja niinpä hän kirjoitti suoraan sanakirjasta paperilapulle sen, mitä piti tervehtiessä sanoa.
Hän harjoitteli lausetta muutaman kerran ja laittoi varmuuden vuoksi lapun hakaneulalla kravattinsa taakse, josta se olisi helppo ottaa, mikäli lause tärkeällä hetkellä unohtuisi.
Sitten Margaret Thatcherin kone laskeutui Helsinki-Vantaalle ja virkaveli Paavo oli vastassa. Silloin tervehtiessä Paavon pahin pelko kävi toteen ja lause unohtui, mitä pitikään sanoa...
Sitten Paavo vilkaisi kravattinsa taakse ja tietysti lappuakaan ei enää ollut. Joten Paavo sanoi sen mitä kravatin takana luki:
- Handmade in Scottland.
Hallitus lupaa talouskasvua ja suomalainen palkkapussi kasvaa myös.
Se kasvaa nimittäin niin nopeasti tyhjästä, ettei sitä kohta enää edes näe.
Punapäinen nainen päätti ottaa molempiin reisiinsä tatuoinnit, toiseen Venäjän presidentti Boris Jeltsinin kasvot ja toiseen USA:n presidentti Bill Clintonin kasvot.
Eräänä iltana hän sitten oli miehen kanssa aloittelemassa “hommia“ ja kysyi mieheltä, että tietääkö hän, kenen kuvat hänellä on.
Mies vastasi:
- En mä noista reunimmaisista tiedä, mutta toi keskimmäinen on Tommi Läntinen.
Lapsi kysyi isältä:
- Isä, alkaako kaikki sadut “Olipa kerran...“?
Isä vastasi:
- Ei, toiset alkavat “Jos äänestätte minua, niin lupaan...“
Mihail Gorbatshovilla,
oli omituinen päähänpinttymä
Erästä puhetta pitäessään Jussi Halla-aho luetteli vuolaasti kaikenlaisia numerotietoja.
Puheen jälkeen joku kysyi häneltä:
- Kuinka ihmeessä muistatte kaikki luvut? Johan niiden keräämiseenkin kuluu aikaa päiväkausia.
Halla-Aho:
- Ja valtamedialta vielä pitempään todistaa lukuni vääriksi.
Brezhnev meni aamulla Kremlin parvekkeelle tervehtimään aurinkoa:
- Hyvää huomenta, toveri aurinko!
Ja aurinko vastasi:
- Hyvää huomenta, toveri pääsihteeri!
Illalla Brezhnev meni taas Kremlin parvekkeelle.
- Hyvää yötä, toveri aurinko!
Ja aurinko vastasi:
- Haista sinä Leonid paska, minä olen lännessä nyt!








