Yhteistyökumppanin mainos:
Pikku-Kallelta kysyttiin, mitä eroa on miehellä ja naisella.
- Ei paljon mitään. Takaa ovat samanlaisia ja edestä sopivat hyvin yhteen.
Pikku-Kalle oli juuri päässyt koulusta ja meni kaupan kalatiskille. Siellä hän otti itsellensä numerolapun. Kun hänen vuoronsa sitten koitti, hän huusi BINGO.
Myyjä:
- Onneksi olkoon! Voitit itsellesi kilon perkeitä.
Pikku-Kalle sai perkeet paperipussiin ja laittoi ne reppuunsa.
Seuraavana päivänä:
Opettaja:
- Mikäs täällä nyt niin pahalta haisee; pieraisiko joku?
Pikku-Liisa:
- Ei, Kallen repusta tuo löyhkä tulee.
Opettaja:
- Niin niin, mietinkin miksi tuo haisee niin mädältä. Mutta Kalle, selitäppäs!
Pikku-Kalle:
- Äiti unohti muistuttaa.
Koulussa opettaja kysyy oppilailtaan, osaako joku kertoa jonkin tarinan, johon sisältyy elämänopetus?
Pikku-Kalle viittaa ja kertoo:
- Talvisodassa isä joutui yksin salaiseen operaatioon vihollisten linjojen taakse. Hän puki lumipuvun päälleen, otti selkäänsä repullisen käsikranaatteja ja heitti olalleen kaksi konepistoolia. Kapteeni antoi isälle vielä huikan kenttäpullostaan ja niin isä ryömi vihollisen puolelle. Yhtäkkiä joku huomasi hänet ja teki hälytyksen. Isä heitti käsikranaateillaan neljä vihollisen korsua paskaksi, ampui konepistooleillaan 79 ryssää kuoliaaksi, tappoi puukolla 14 ja kuristi pari vihollista vielä paljain käsin. Sitten hän hiihti takaisin omien puolelle yhdeksän vankia mukanaan.
Opettaja kysyy ihmeissään:
- Mikä elämänopetus tähän tarinaan liittyy?
Pikku-Kalle:
- Ettei suomalaiselle kannata vittuilla silloin, kun hän on vähän ottanut!
Pikkukalle meni mummonsa kanssa kauppaan. Matkalla Kalle löysi maasta kolikon. Kalle kysyi mummoltaan, saanko pitää tämän kolikon? Et. Mummo vastasi Miksi en? Kalle kysyi. Mihinkään maassa olevaan ei saa koskea. Mummo sanoi. Hetken käveltyään mummo kompastui puunjuureen. Sitten mummo kysyi: Kalle, voisitko auttaa minut ylös? Sitten kalle vastasi: Mihinkään maassa olevaan ei saanut koskea.
Pikku-Kallen piti ostaa Ahti-silliä kaupasta, mutta hän palasi kotiin ilman kalaa.
Äiti:
- Miksi sinulla ei ole sitä kalaa mukana?
Pikku-Kalle:
- Hitsi, kun en muistanut sen mokoman kalan nimeä.
Pikku-Kalle oli äitinsä kanssa saunassa. Niinpä Kalle meni vilkkaana poikana kurkkaamaan lauteiden alle ja huusi hätäisenä:
- Äiti, äiti! Siili on kuollut sen huulet ovat lörpähtäneet.
Pikku-Kalle meni kotiin ja äiti kysyi häneltä:
- Kalle, tiedätkös mikä päivä tänään on?
Pikku-Kalle:
- Kyllä, koulussa yksi oppilaista kertoi sen!
Äiti:
- Ai, no kerropas se minullekin.
Pikku-Kalle:
- No tietenkin kala valeen päivä!?
Äiti:
- Ai mikä? Tarkoitatko Kalevalan päivää?
Pikku-Kalle:
- Ei, en minä sitä. Vaan kun yksi oppilaista oli käynyt kalassa ja sanoi saaneensa kalan ja oikeasti hän ei edes ollut saanut mitään kalaa.
Äiti:
- Niin mutta miten se tähän päivään liittyy?
Pikku-Kalle:
- No kun se oli kala vale!
Oletteko kuulleet sen vitsin missä Pikku-Kalle hiipi kellariin?
En minäkään, koska se hiipi niin hiljaa.
Pikku-Kallen kouluun oli tullut uusi, kaunis naispuolinen terveydenhoitaja.
Eräänä päivänä Kalle meni terveydenhoitajan luo, laski housunsa paljastaen sukukalleutensa ja tokaisi:
- Sitä pitäs vähä tutkia.
Terveydenhoitaja tutki Kallen elintä lämpimin, hellin käsin. Puristeli, veti liikkuvat taakse, katseli, puristi hellästi varresta ja kiveksistä saaden aikaan Kallelle erektion.
Viimein terveydenhoitaja totesi hymyillen:
- Ei tässä ole minun nähdäkseni mitään vikaa.
Kalle tokaisi:
- Ei olekaan... Mut eiks ookki komee.
Virtasten talossa oli päivällisaika. Isä oli keittiössä kokkaamassa. Yhtäkkiä Pikku-Kalle tuli keittiöön.
Pikku-Kalle näytti mietteliäältä, kun hän istuutui pöydän ääreen.
Isä kysyi:
– Onko mielessäsi jotain, poikani?
Pikku-Kalle vastasi:
– Hmm… on. Miksi sitä kutsutaan, kun kaksi ihmistä makaa toistensa päällä?
Isä nolostui välittömästi ja lehahti tomaatinpunaiseksi. Kukista ja mehiläisistä puhuminen tuntui hieman aikaiselta, mutta samalla hän ei halunnut valehdella pojalleen.
Isä vastasi hieman varovaisesti:
– Sitä kutsutaan rakastelemiseksi.
Pikku-Kalle totesi hetken kuluttua:
– Ei, en usko, että sitä kutsutaan niin.
Nyt isä nolostui entisestään, mutta lopulta sai sanottua:
– Sitä kutsutaan myös naimiseksi.
Pikku-Kalle sanoi:
– Ei, ei sitäkään.
Isä ajatteli, että mikä tuota lasta oikein vaivaa ja tokaisi hermostuneena:
– No mitä helvettiä, sitä kutsutaan nussimiseksi!
Pikku-Kallen silmät alkoivat loistaa ja hän sanoi:
– Nyt keksin! Se on kerrossänky!
Pikku-Kalle oli uskonnontunnilla. Opettaja lukee: ”Jeesus teki vedestä viiniä!” Pikku-Kalle huutaa: ”Meidän isä on Jeesusta mahtavampi!” Opettaja vastaa: ”Miten niin?” Pikku-Kalle: ”Se osaa muuttaa veden pontikaksi!”
Pikku-Kalle oli ollut tuhma ja joutui rangaistukseksi vaatekaappiin.
Hetken kuluttua äiti avaa oven ja kysyy:
- Joko Kalle on kiitti?
Kalle vastaa:
- Ovi kiinni, akka! Täällä vetää.
Jaa VitsienVitsit.fi |
