Mainos:
Naispuolinen matematiikan lehtori kysyy luokalta:
- Jos aidalla istuu kolme varista ja lähitalon isäntä tulee paikalle ja ampuu niistä yhden, kuinka monta varista jää jäljelle?
Pikku Kalle:
- Ei yhtään, sillä yksi kuolee, muut säikähtävät pamausta ja lentävät pois.
Opettaja:
- Väärin, Kalle, sillä jos kolmesta ammutaan yksi pois, jäljelle jää kaksi. Mutta ymmärrän kyllä logiikkasi ja arvostan ajattelutapaasi.
Pikku Kalle:
- Mulla olis kans rouva opettajattarelle yksi kysymys. On kolme naista jätskikioskilla. He kaikki ostavat mehujääpuikon. Yksi naisista nuolee puikkoa, toinen imee sitä ja kolmas haukkailee siitä paloja. Kuka naisista on naimisissa?
Opettaja vastaa hämillisyyden puna poskillaan:
- No, kai se on sitten se, joka imee sitä puikkoa...?
Kalle:
- Väärin, opettaja. Sillä naimisissa on hän, jolla on sormus nimettömässä. Mutta mä ymmärrän sun logiikan ja arvostan ajattelutapaasi!
Pikku-Kalle jäi auton alle matkalla kotiin jääkiekkomaaottelusta.
Kuljettaja juoksi hädissään autosta ulos ja kysyi, miten kävi.
Pikku-Kalle vastasi:
- Suomi voitti 4–1.
Pikku-Kalle seisoi kylätien varrella. Vanha setä ilmestyi paikalle polkupyörällä ja pysähtyi.
- Paljonko kello on, poikaseni?
- Kaksitoista.
- Vai niin, minä kun luulin, että se olisi ollut jo enemmän.
- Ei se täällä päin ole koskaan sen enempää, sillä sen jälkeen aloitetaan taas ykkösestä.
Pikku-Kallella oli äidinkielen tunti. Opettaja kysyi mikä on adjektiivi.
Pikku-Kalle nosti reippaasti kätensä ja huusi riemastuneena:
- Se on kun minusta kasvaa Iso-Kalle, pitkä parta ja isot munat.
Pikkukalle meni mummonsa kanssa kauppaan. Matkalla Kalle löysi maasta kolikon. Kalle kysyi mummoltaan, saanko pitää tämän kolikon? Et. Mummo vastasi Miksi en? Kalle kysyi. Mihinkään maassa olevaan ei saa koskea. Mummo sanoi. Hetken käveltyään mummo kompastui puunjuureen. Sitten mummo kysyi: Kalle, voisitko auttaa minut ylös? Sitten kalle vastasi: Mihinkään maassa olevaan ei saanut koskea.
Koulussa oli uskonnon tunti,opettaja kysyi oppilailta, että kuka särki Jerikon muurit, luokkaan syvä tuli hiljaisuus.
Lopulta opettaja kysyi Pikku-Kallelta, että kuka särki Jerikon muurit.
Kalle sanoi itku kurkussa ettei hän ole särkenyt niitä.
Opettaja sanoi, älähän Kalle itke kyllä opettaja uskoo ettet sinä niitä särkenyt.
Meni viikko, opettaja tapasi kylällä Kallen isän ja kertoi mitä uskontotunnilla oli tapahtunut.
Siihen Kallen isä sanoi, että jos Kalle kerta on sanonut ettei se ole särkenyt niitä, niin Kalle ei ole sitten kans särkenyt niitä.
Opettaja meni ihan hiljaiseksi eikä osannut sanoa enää mitään Kallen isälle.
Meni pari viikkoa tästä ja opettaja kysyi kunnanvaltuuston kokouksessa kunnanjohtajalta, että minkälaista porukkaa Kallen perhe oikein on, kun hän uskonnon tunnilla kysyi Kallelta, että kuka rikkoi Jerikon muurit niin Kalle puskahti itkuun ja sanoi ettei hän niitä rikkonut.
Kun hän myöhemmin kertoi asiasta Kallen isälle, niin isä sanoi että jos Kalle sanoi ettei hän niitä särkenyt niin Kalle ei ole särkenyt niitä.
Kunnanjohtaja sanoi opetajalle, että ollaan mekin ihan hiljaa asiasta ja maksetaan ne kunnan varoista.
Pikku kalle oli suihkussa äitinsä kanssa ja hänen äitinsä sanoo, “älä sitten katso navan alle“.
“Mitä siellä on?“, Pikku Kalle kysyy.
“Siellä on viidakko“, äiti tokaisee.
Seuraavana päivänä pikku kalle on isänsä kanssa suihkussa, ja isä sanoo “älä sitten katso navan alle“.
“Mitä siellä on?“, Pikku kalle kysyy.
“Siellä on karva-mato“, isä vastaa.
Seuraavana päivänä pikku Kallea pelottaa nukkua yksin, ja hän menee isän ja äidin väliin nukkumaan.
“Älä sitten katso peiton alle“, isä ja äiti komentavat. Pikku Kalle nyökkää.
Myöhemmin pikku Kalle katsoo peiton alle ja huutaa “ääk! Karva-mato hyökkää viidakkoon!“
Virtasten talossa oli päivällisaika. Isä oli keittiössä kokkaamassa. Yhtäkkiä Pikku-Kalle tuli keittiöön.
Pikku-Kalle näytti mietteliäältä, kun hän istuutui pöydän ääreen.
Isä kysyi:
– Onko mielessäsi jotain, poikani?
Pikku-Kalle vastasi:
– Hmm… on. Miksi sitä kutsutaan, kun kaksi ihmistä makaa toistensa päällä?
Isä nolostui välittömästi ja lehahti tomaatinpunaiseksi. Kukista ja mehiläisistä puhuminen tuntui hieman aikaiselta, mutta samalla hän ei halunnut valehdella pojalleen.
Isä vastasi hieman varovaisesti:
– Sitä kutsutaan rakastelemiseksi.
Pikku-Kalle totesi hetken kuluttua:
– Ei, en usko, että sitä kutsutaan niin.
Nyt isä nolostui entisestään, mutta lopulta sai sanottua:
– Sitä kutsutaan myös naimiseksi.
Pikku-Kalle sanoi:
– Ei, ei sitäkään.
Isä ajatteli, että mikä tuota lasta oikein vaivaa ja tokaisi hermostuneena:
– No mitä helvettiä, sitä kutsutaan nussimiseksi!
Pikku-Kallen silmät alkoivat loistaa ja hän sanoi:
– Nyt keksin! Se on kerrossänky!
Pete tuli myöhässä Pikku-Kallen serkun ristiäisiin.
Pete kysyi Pikku-Kallelta:
- Onko minulta mennyt jo nimi ohi?
Pikku-Kalle vastasi:
- Ei kai, kun siinä Petenä olet.
Pikku-Kalle ehdotti isälle:
- Jos teet mun läksyt, niin kerron minne äiti piilotti sun viinapullot.
Jaa VitsienVitsit.fi |
