Yhteistyökumppanin mainos:
Älä pilkkaa pippeliä,
pikkustakaa paheksu,
leivo lerppa leveämmäks,
vaik ois vajaan vaaksan,
vatkaa vartta vanhempaaki,
vaik ois veltonlainen,
päästä pukil puikulainen,
tahi taltta takkuvarsi,
älä naura nakkiloille,
hihittele hintelille,
anna aina aulihisti,
vaik ois kanki karumpiki,
niin saat jormaa jatkossaki,
ilokauhaa irmalles,
nii ei puute pönkän paina,
ain on römpsäl räpeltäjä.
Mies oli ensimmäisellä laskuvarjohypyllään koneessa ja valmistautumassa juuri hyppyyn.
Valmentaja antoi viime hetken ohjeita:
- Kun pääset koneesta ulos, lasket hitaasti viiteen ja vedät narusta jolloin varjo avautuu. Muista maahantullessa varautua tärähdykseen.
Mies hyppäsi sitten koneesta ja valmentaja katsoi kauhuissaan kun hyppääjän varjo ei auennut ja mies tippui suoraan maahan!
Kone laskeutui ja valmentaja kiiruhti putoamispaikalle. Kuin ihmeen kaupalla putoamispaikka oli turvesuota ja hyppääjä oli uponnut isoon pehmeään turvekuoppaan.
Valmentaja pääsi kuopan laidalle ja kuuli miehen sanovan kuopan pohjalta:
- ...neljä...
Ravintolassa tarjoilija:
- Meillä on myös a`la carte -annoksia.
Asiakas:
- Jaaha, mistä sinne alakertaan pääsee?
Isokokoinen poika nimeltä Iso-Tero matkusti bussilla joka päivä.
Aina bussiin noustessa hän sanoi kuljettajalle:
- Iso-Tero ei maksa.
Kuljettaja ei uskaltanut tehdä mitään, koska Iso-Tero oli niin iso ja voimakas. Näin tapahtui joka päivä.
Lopulta kuljettaja alkoi nostella painoja ja vetää douppia, jotta hän tulisi voimakkaammaksi ja voisi vaatia Iso-Teroa maksamaan.
Puolen vuoden kuluttua kuljettaja olikin voimakkaampi kuin Iso-Tero. Niinpä eräänä päivänä kun Iso-Tero tuli jälleen bussiin ja sanoi, kuten aina ennenkin:
- Iso-Tero ei maksa.
Niin kuljettaja uskalsi nyt kysyä häneltä:
- Ja miksi sinä et maksa?
Iso-Tero katsoi kuljettajaa hämmästyneenä ja sanoi:
- Iso-Terolla on kuukausikortti.
Kaksi melkolailla vaiteliasta maalaisukkoa, tapasivat käydä joskus harvoin toistensa luona kylässä.
Toinen ukoista koputti pitkästä aikaa naapurinsa ovea ja asteli tupaan.
Meni varmaan kolme varttia, kunnes talon isäntä kiikkustuolissa istuen rohkeni kysyä:
- No onkos ulkona kylmä?
Siihen vieras vastasi:
- Mitä nyt pari astetta pakkasta.
Johon isäntä:
- Siitä nyt ei kannata paljon puhua.
Vieras sanoi:
- En minä olis puhunutkaan, jos sinä et olis kysynyt.
Minkä niminen on Nalle Puhin veli?
- Puhveli
Muuan bassolaulaja oli päässyt aivan liki tyttöä, hieroi hänen rintojaan ja samalla hoki:
- Minä rakastan sinua!
Tyttöä alkoi vähän kutiamaan, kun samasta paikasta vain hyväiltiin. Sitten tyttö lopulta sanoi:
- Ota vähän alempaa...
Poika teki työtä käskettyä ja sanoi hyvin möreällä äänellä:
- MINÄ RAKASTAN SINUA!
Mies oli ammatiltaan maanviljelijä ja uutta peltoa raivatessaan esteeksi oli tullut iso kivi, jonka keskelle hän oli kiviporalla porannut reiän räjäyttääkseen möhkäleen taivaan tuuliin.
Hän meni pellolle nallien ja dynamiittipötköjen kanssa ja mukana oli hänen keskenkasvuinen poikansa.
Isä putsasi reiän ja työnsi kepillä dynamiitit ja nallin kiven sisään ja sitten hiekkaa reiän tukkeeksi. Poika seurasi tarkasti isän toimia oppiakseen homman.
Isä antoi pojalle tulitikut ja näytti sytytyslangan pään mihin piti laittaa tuli juuri silloin, kun hän alkaa huutamaan, että ammutaan.
Poika sanoi isälleen:
- Joo ymmärrän...
“Ammutaan,ammutaan,ammutaan!“, isä huusi kurkku suorana ja juoksi sen minkä kintuista lähti ladon taakse suojaan. Poika juoksi hädissään isänsä perään.
Meni minuutti ja toinenkin, eikä pamausta kuulunut...
Isä lopulta kysyi pojaltaan:
- Saitko sinä tulen siihen lankaan?
Poika vastasi:
- En minä ehtinyt...
Poika muotoilee jotakin lehman lannasta kadulla.
Ohikulkeva mies pysähtyy ja kysyy pojalta:
- Poikani, muotoiletko pappia?
Poika:
- En...
Mies:
- No tuleeko siita opettaja?
Poika:
- Ei...
Mies:
- No tuleeko siita sitten poliisi?
Poika:
- Ei minulla niin paljon paskaa ole!
Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.
Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.
Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.
Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.
Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.
Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.
Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.
Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:
- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.
Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:
- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!
Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.
Jaa VitsienVitsit.fi |
