Mainos:
Pikku-Kallen kansakouluaikoina joskus oli tapana, että luokan perällä oppituntia tarkkaili koulutarkastaja.
Opettaja oli etukäteen valmistellut oppilaat tulevaa tarkastusta varten ja kehottanut lukemaan läksyt erityisen tarkkaan.
Tarkastajan ollessa luokassa opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kuka särki Jerikon muurit?
Kalle vastasi puolustautuen:
- En minä ainakaan!
Tunnin jälkeen koulutarkastaja ja opettaja keskustelivat.
Opettaja vaivautuneena:
- No, tuo meidän Kalle nyt vain on sellainen...
Koulutarkastaja:
- Voit olla oikeassa, mutta en minäkään oikein usko että Kalle olisi Jerikon muurin särkenyt.
Pikku-Kalle tuli maitokaupasta kantaen useaa maitotölkkiä sylissään.
Pikku-Kallen isä kysyi:
- Miten sinä jaksat kantaa noin painavia maitotölkkejä?
Pikku-Kalle vastasi:
- Nämä ovat KEVYTMAITOA!
Koulussa oli menossa oppitunti, missä olivat opettaja sekä 25 oppilasta.
Kuinka ollakkaan, Kalle oli syönyt jotain ilmavaivoja synnyttävää ruokaa ja pyysi päästä vessaan heti, vaikka oppitunti oli vielä kesken.
Opettaja sanoi:
- Ei onnistu, koska välituntiin on vain 10 minuuttia.
Koska Kalle ei päässyt heti vessaan, niin häneltä pääsi luokassa äänekäs pieru.
Opettaja käski äkäisesti kasvot punaisena Kallen heti poistumaan ulos äytävälle.
Kohta käytävältä alkoi kuulua naurua luokkaan asti ja opettaja meni ovelle ja kysyi Kallelta:
- Mikä tässä on huvittavaa?!
Kalle vastasi nauraen:
- Minä pääsin tänne käytävään raittiimpaan ilmaan ja te muut jäitte sinne luokkaan paskanhajuun!
Pete tuli myöhässä Pikku-Kallen serkun ristiäisiin.
Pete kysyi Pikku-Kallelta:
- Onko minulta mennyt jo nimi ohi?
Pikku-Kalle vastasi:
- Ei kai, kun siinä Petenä olet.
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Mikä on isäsi nimi?
Pikku-Kalle mietti hetken ja sanoi:
- En tiedä.
Opettaja moitti:
- Sinä olet jo 6 vuotias, etkä edes tiedä isäsi nimeä...
Pikku-Kalle vastasi:
- Taitaa olla sukuvika. Kun minun äitini on jo 34 vuotta, eikä sekään tiedä.
Naispuolinen matematiikan lehtori kysyy luokalta:
- Jos aidalla istuu kolme varista ja lähitalon isäntä tulee paikalle ja ampuu niistä yhden, kuinka monta varista jää jäljelle?
Pikku Kalle:
- Ei yhtään, sillä yksi kuolee, muut säikähtävät pamausta ja lentävät pois.
Opettaja:
- Väärin, Kalle, sillä jos kolmesta ammutaan yksi pois, jäljelle jää kaksi. Mutta ymmärrän kyllä logiikkasi ja arvostan ajattelutapaasi.
Pikku Kalle:
- Mulla olis kans rouva opettajattarelle yksi kysymys. On kolme naista jätskikioskilla. He kaikki ostavat mehujääpuikon. Yksi naisista nuolee puikkoa, toinen imee sitä ja kolmas haukkailee siitä paloja. Kuka naisista on naimisissa?
Opettaja vastaa hämillisyyden puna poskillaan:
- No, kai se on sitten se, joka imee sitä puikkoa...?
Kalle:
- Väärin, opettaja. Sillä naimisissa on hän, jolla on sormus nimettömässä. Mutta mä ymmärrän sun logiikan ja arvostan ajattelutapaasi!
Pikku-Kallella oli äidinkielen tunti. Opettaja kysyi mikä on adjektiivi.
Pikku-Kalle nosti reippaasti kätensä ja huusi riemastuneena:
- Se on kun minusta kasvaa Iso-Kalle, pitkä parta ja isot munat.
Pikku-Kallen piti ostaa Ahti-silliä kaupasta, mutta hän palasi kotiin ilman kalaa.
Äiti:
- Miksi sinulla ei ole sitä kalaa mukana?
Pikku-Kalle:
- Hitsi, kun en muistanut sen mokoman kalan nimeä.
Pikku-Kalle söi kotonaan joulupöydässä niin, että riisipuurot ja rusinasopat roiskui lusikasta ja lautaselta pöydälle.
Kallen isä torui poikaansa:
- Olet aikamoinen porsas.
Pikku-Kalle vastasi:
- Eikös porsas ole sian lapsi?
Pikku Kalle istui bussissa äitinsä sylissä. Heidän vieressään istui mies, jolla oli iso paise otsassa.
Pikku Kalle aikansa paisetta tuijotteli, kunnes ei enää malttanut olla kysymättä:
- Hyvä herra, onkos tuo se neropatti?