


Yhteistyökumppanin mainos:


Koulussa puhuttiin terveellisestä ruoasta.
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kalle, millainen suhde sinulla on ruisleipään?
Kalle vastasi:
- En ota kantaa.
Isä kuuli, kun Pikku-Kalle luki iltarukouksen ja lopuksi vielä pyysi:
- Siunaa mummoa ja ota vaari vastaan!
Seuraavana päivänä vaari kuoli.
Isä ihmetteli, mistä poika tiesi kuolemasta jo edellisiltana rukousta lukiessaan.
Kului päiviä ja asia ehti unohtua jo isältäkin, kunnes hän kuuli Kallen sanovan iltarukouksensa päätteeksi:
- Siunaa äitiä ja ota isä vastaan!
Nyt isä pelästyi eikä uskaltanut nukahtaakaan seuraavana yönä.
Aamulla hän käveli väsyneenä töihin, auton jätti kotiin kaiken varalta.
Hän varoi autoja, hän käveli seinän vieriä pitkin ja pelkäsi, että joku ampuu hänet.
Hän istui koko päivän toimistohuoneessaan ovi lukittuna eikä käynyt missään edes ruokatunnilla. Töiden jälkeen isä käveli kotiin samoin kuin aamulla, varovasti, ympärilleen pälyillen.
Kotona hän totesi äidille:
- Voi että oli rankka päivä tänään töissä!
Äiti huokaisi:
- Rankkaa se on ollut kotonakin, postinkantaja kuoli tuohon portaisiin.
Pikku-Kalle kysyi ruotsalaisilta turisteilta:
- Mikä erottaa ihmiset apinoista?
Ruotsalaiset kysyivät:
- No mikä?
Pikku-Kalle vastasi:
- Pohjanlahti.
Pikku-Kalle auttoi mummoaan peräpuikon laitossa.
Mummo pyllisti ja Kalle kysyi takaa:
- Laitetaanko tuonne ruskeeseen vai syötänkö tolle kalkkunalle?
Pikku-Kalle oli isänsä kanssa täydessä bussissa. Yhtäkkiä heidän edessään ollut nainen huitaisi käsilaukullaan Pikku-Kallen isää päähän ja poistui bussista.
Isä sanoi:
- Olipas siinä omituinen nainen.
Pikku-Kalle:
- Niin olikin... Siksi minä nipistinkin sitä takapuolesta.
Virtasten talossa oli päivällisaika. Isä oli keittiössä kokkaamassa. Yhtäkkiä Pikku-Kalle tuli keittiöön.
Pikku-Kalle näytti mietteliäältä, kun hän istuutui pöydän ääreen.
Isä kysyi:
– Onko mielessäsi jotain, poikani?
Pikku-Kalle vastasi:
– Hmm… on. Miksi sitä kutsutaan, kun kaksi ihmistä makaa toistensa päällä?
Isä nolostui välittömästi ja lehahti tomaatinpunaiseksi. Kukista ja mehiläisistä puhuminen tuntui hieman aikaiselta, mutta samalla hän ei halunnut valehdella pojalleen.
Isä vastasi hieman varovaisesti:
– Sitä kutsutaan rakastelemiseksi.
Pikku-Kalle totesi hetken kuluttua:
– Ei, en usko, että sitä kutsutaan niin.
Nyt isä nolostui entisestään, mutta lopulta sai sanottua:
– Sitä kutsutaan myös naimiseksi.
Pikku-Kalle sanoi:
– Ei, ei sitäkään.
Isä ajatteli, että mikä tuota lasta oikein vaivaa ja tokaisi hermostuneena:
– No mitä helvettiä, sitä kutsutaan nussimiseksi!
Pikku-Kallen silmät alkoivat loistaa ja hän sanoi:
– Nyt keksin! Se on kerrossänky!
Pikku-Kalle tuli koulusta ja sanoi:
- Isä! Isä! Opin koulussa monta uutta sanaa!
Isä kysyi:
-No, oliko teillä äidinkieltä?
Pikku-Kalle vastasi:
- Ei, vaan opettaja kompastui kynnykseen!
Pikku-Kalle oli koulussa ja oli seksioppitunti. Opettaja pyysi sanomaan sanoja, jotka liittyvät seksiin.
Yksi sanoi:
- Tissi.
Oikein, opettaja sanoi.
Toinen sanoi:
- Karva.
Oikein, opettaja sanoi.
Tuli Pikku-Kallen vuoro. Pikku-Kalle sanoi:
- Varis.
Opettaja ihmetteli ja kysyi, että miksi Pikku-Kalle sanoi varis.
Pikku-Kalle sanoi:
- Siksi, kun se on niin vittumainen lintu.
Oletteko kuulleet sen vitsin missä Pikku-Kalle hiipi kellariin?
En minäkään, koska se hiipi niin hiljaa.
Opettaja kysyi oppilailtaan:
- Millä puolella sydän sijaitsee?
Pikku-Kalle huutaa innokkaana:
- Minä tiedän, minä tiedän! Se on sisäpuolella.








