


Yhteistyökumppanin mainos:


Villeltä oli seonnut tahti marssin aikana armeijassa.
Vierustovesi kuiskasi Villelle:
- Vaihda jalkaa.
Ville vastasi:
- Kenen kanssa?
Mikä on armeijan suosituin suklaapatukka?
- Mars, Mars.
Pekka oli kutsunnoissa ja pyysi lääkintäupseerilta vapautusta asepalveluksesta likinäköisyyteensä vedoten.
Lääkintäupseeri vastasi:
- Ei se ole mikään syy vapautukseen. Teidäthän voidaan panna etulinjaan!
Sotaharjoituksissa everstin huomiota kiinnitti eräs ryhmä veltolla ja epäsotilaallisella esiintymisellään.
Kiukkuissaan eversti maalasi tilanteen:
- Oikealla pystysuora vuorenseinä, vasemmalla kilometrin syvyinen rotko, takana ylipääsemätön piikkilankaeste ja miinakenttä, edessä sata vihollisen panssarivaunua. Toimikaa!
Ryhmä toimi parhaalla näkemällään tavalla:
- Asento. Lakki päästä. Isä meidän, joka olet...
Armeijan leirillä alokas Möttönen on vartiovuorossa. Alikersantti tulee tarkastamaan vartiopaikkaa.
”Kuka siellä?” huutaa Möttönen.
”Alikersantti Salminen”
”Kuka siellä?” huutaa Möttönen uudestaan.
”ALIKERSANTTI SALMINEN!”
”Kuka siellä?” huutaa Möttönen kolmannen kerran.
”Minähän olen vastannut jo kaksi kertaa! Ettekö tunne ohjesääntöä?” vastaa Alikersantti.
”Tunnen, tunnen. Minun tulee huutaa kolme kertaa kuka siellä ja sitten ampua.” vastaa Möttönen.
Varusmiehen ajama kuorma-auto oli suistunut ojaan.
Skappareita täynnä oleva maastoauto sattui paikalle ja he päättivät yhteistoimin auttaa kuskia saamaan kuormurin takaisin tielle.
3 tunnin ja monen hikipisaran päästä auto olikin jo saatu pois ojasta.
Yksi skappareista kysyi kuskilta:
- Mitä teillä on kuormana?
Kuski vastasi:
- 30 varusmiestä.
Ensimmäisenä inttipäivänä:
- Alokas Pösö ilmoittautuu palvelukseen!
Vääpeli kuiskaa komppanian kirjurille:
- Nimi kirjoitetaan sitten Peugeot.
Päivystävä upseeri oli vimmoissaan kun yksitoista iltalomalle lähtenyttä palasi myöhässä. Luutnantti otti miehet yksitellen puhutteluun ja kysyi syytä.
Ensimmäinen mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen lakon vuoksi viimeinen bussi ei kulkenutkaan, joten minun piti ottaa taksi. Puolimatkassa taksi meni kuitenkin rikki, ja niin astelin läheiseen maataloon ja suostuttelin isännän myymään minulle hevosen. Viidentoista kilometrin päässä kasarmilta hevonen kuitenkin äkkiä kuoli, ja niin jouduin tulemaan loppumatkan jalkaisin.
Selitys oli niin mielikuvituksellinen, että luutnantti päästi miehen pelkällä varoituksella. Mutta kun kaikki miehet kertoivat saman tarinan alkoi luutnantti hermostua.
Niinpä hän kysyi viimeiseltä mieheltä:
- Miten te myöhästyitte?
Mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen bussilakon sattuessa minun oli turvauduttava taksiin...
Luutnantti karjaisi:
- Nyt riittää! Älkää vain sanoko että auto hajosi!
Mies vastasi:
- Ei, auto ei hajonnut. Mutta kun tiellä lojui niin paljon kuolleita hevosia, matka kesti huomattavasti kauemmin kuin tavallisesti.
Tyttö kysyi poikaystävältään, joka ei yhtään pitänyt varusmiespalvelusta:
- Mites sen kirjeen kävi, jonka kirjoitit pääesikuntaan ja jossa mainitsit, että sinun mielestäsi koko armeija saisi painua helvettiin?
Poikaystävä vastasi:
- Se palautettiin ja siihen oli lyöty leima: Joukkojen siirtoehdotukset on laadittava kolmena kappaleena.
Kapteeni:
- Tykkimies Möttönen, saako varusmies nauttia alkoholia palvelusaikana?
Möttöinen:
- Ei saa, herra kapteeni.
Kapteeni:
- Miksi ei?
Möttönen:
- Sitä minäkin ihmettelen, sanoi tykkimies.











