Monta faktaa ihmisen kehosta

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Vanha ukko istui puiston penkillä ja napsutteli koko ajan sormiaan.

Ohi sattui kulkemaan utelias mies, joka pysähtyi ja kysyi:
- Mitä te oikein teette?

Vanha ukko vastasi:
- Ettekö näe nuori mies, että tämä pitää oravat loitolla.

Mies sanoi ukolle:
- Herrajestas, eihän tässä puistossa ole yhtään oravaa.

Ukko vastasi:
- Siinäs näette, että napsuttelu toimii.

Irakilainen nainen saattoi lapsensa päiväkerhoon. Sanoi lapselle lähtiessään:

- Isis käy iltapäivällä hakemassa sinut.

Amerikkalainen astronautti oli kyllästynyt jatkuviin harjoituksiin ja saman rutiinin toistoon. Niinpä hän päätti lähteä kaupungille ottamaan kunnon kännit.

Ennen lähtöään hän sanoi vaimolleen:

- Jos tulee hälytys, pukeudu sinä minun avaruuspukuuni ja mene harjoituksiin. Ei siellä kuitenkaan mitään erikoista tapahdu.

Miehen poissa ollessa tuli hälytys ja vaimo teki työtä käskettyä. Sääolot sattuivat olemaan erityisen suotuisat, joten päätettiinkin panna koe heti täytäntöön.

Avaruusalus laukaistiin matkaan, mutta sattui pieni onnettomuus, jokin räjähti aluksella. Onneksi pelastuskapseli kuitenkin toimi ja nainen pelastautui takaisin maan pinnalle. Hän kuitenkin menetti tajuntansa tuossa rytäkässä.

Myöhemmin nainen heräsi täysin valkeassa huoneessa, jossa hän makasi selällään alastomana valkoisten lakanoiden päällä. Ympärillä hääri joukko valkoisiin pukeutuneita huolestuneen näköisiä lääkäreitä ja nainen reagoi automaattisesti alastomuuteensa peittäen käsillään haarojenvälinsä.

Yksi lääkäreistä paineli käsillään naisen rintoja ja samalla totesi:

- Olkaa huoleti, kyllä se sieltä esiin tulee, kun saadaan nämä painumaan takaisin sisään.

Savolainen mäkkärissä:

- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.

- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo. Tästä on kyllä männä jo maku.

- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomia ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottaesin hampurilaesen.

- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se on se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäs teijän tiällä tietee.

- Syötkö täällä?
- Sillon tällön.

- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vieläkiin, mutta maku on männä jo.

- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.

- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan, jos halluut.

- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Aattelin kyllä että tuolla pöyvässä...

- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähän kyllä eppäelen.

- Eli, kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... vuan kanelin suap jättee poekkeen.

- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkee nyt vähäsen.

- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vai niin, että tällasta palavelua. Taijanpa sitten jättee tilloomatta ja hakkee torilta muikkukukon...

- Tulit tänään töihin polkupyörällä?
- Niin?
- Mistä hankit pyöräsi?

- Sepä onkin oma juttunsa... Olin nimittäin maaseudulla kävelemässä, ja sitten sattui kohdalle nainen polkupyöränsä kanssa. Siinä sitten rupattelimme kaikenlaista. Yhtäkkiä nainen heittäytyy maaten heinäkasaan, ottaa pois pikkuhousunsa ja huutaa: “ota, mitä haluat!“

- Ja sinä otit mitä?
- No sen polkupyörän!

Tuli pieni hiljaisuus...

- Oikein valitsit, mitäpä sinä olisit naisten pikkuhousuilla tehnytkään. 

Nainen oli jo pidempään tarkkaillut kolmevuotiaita kaksostyttöjään huolestuneena.

Häntä vaivasi outo, voimistuva tunne, että lapset eivät olisi hänen omiaan.

Hän päätti tehdä salaa dna-testin kummastakin lapsesta.

Testi paljasti äidin pahimman pelon käyneen toteen! Hän kertoi sitten järkyttävän tiedon miehelleen.

Mies suhtautui tietoon leppoisasti:

- Tietenkään ne eivät ole meidän omia! Etkö sinä muista, kun siellä synnytyssairaalassa kotiin lähtiessä valitit, että vauvamme haisevat ja kysyit että voisinko ottaa ne ja käydä vaihtamassa puhtaisiin, kun itse et jaksanut...

Mistä tietää, että venäläinen lihapiirakka on valmis?
- Kärpänen on saatu kahden leivänkannikan väliin.

Matti kysäisi Kallelta:
- Mikäs on maailman ensimmäinen kaupunki?

Kalle vastasi:
- En tiedä...

Matti:
- Loimaa, ensin jumala loi taivaan ja sitten Loimaan.

Neil Armstrongin tunnetut ensimmäiset sanat kuussa tietänee jokainen.

Vähemmän tunnettua on se mitä Neil sanoi seuraavaksi:
- Good luck mr. Gorsky.

Asiasta kysyttiin Neil:iltä moneen kertaan ja Neil kieltäytyi vastaamasta, kunnes vähän ennen kuolemaansa lopulta paljasti mitä tarkoitti.

Neil Asui aikanaan lapsena Gorskyn pariskunnan viereisessä talossa ja kuuli kerran pariskunnan railakkaan riidan avoimesta ikkunasta ja rouva Gorskyn huutavan miehelleen:

- Voit unohtaa kaikki aviolliset nautinnot kunnes tuo naapurin kakara kävelee kuussa! 

Mistä tunnistaa venäläisen käärmetutkijan?
- Hän on kyyryssä.