Myyntiharjoittelija seksikaupassa

Poimintoja aiheesta Härskit vitsit

Kun etelän mies tuli lappalaisukon kanssa autiotuvalle, ihmetteli hän puukolla tehtyjä merkkejä pöydässä, mitkä olivat pikkasen matkaa pöydän päästä.

Etelän mies kysyi, että mitäs nämä ovat. Lappalaismies vastasi, että meihlä erä ophailla on tapana verratha mulkhujamme keskenään.

Etelänmies naurahti ja sanoi, ompa teillä pienet vehkeet, johon lappalanen totesi, en minä sanonna kumhasta päästä pöythää ne on mitathu.

Renki tyydytti itseään navetan nurkalla ja mälli lensi pitkin piikkilanka-aitaa.

Siitä se roikkui alemmaksi ja alemmaksi, langalta toiselle langalle.

Renki tokaisi:
- No, pojasta olisi tullut trapetsitaiteilija...

Miksi vegaani ei voihki seksin aikana?
- Hän ei halua paljastaa sitä, kuinka hyvää lihapala voikaan tehdä.

Mikä roikkuu päivät ja on yöt reiässä?
- Haka.

Mies tatuoi kaluunsa sanat “rakastan sinua“ ja meni näyttämään sitä vaimolleen.

Vaimo äsähti:
- Taas sinä yrität laittaa sanoja suuhuni!

- Ajattele, että ne on vielä yhdessä kaiken sen paskan jälkeen!
- Ketkä?
- No pakarat!

Nainen meni seksikauppaan ostamaan ns. kättä pidempää apuvälinettä.

Aikansa tutkittuaan tarjontaa, hän kysyi:
- Mitäs tuo hopeanvärinen vehje maksaa?

Myyjä kääntyy takahuoneeseen päin ja huutaa:
- Arska, mihin hintaan myyt termarisi?

Aslak asui lapin korvessa ilman naista ja poti uskomatonta panemisen tarvetta.

Pornolehtiä lukiessaan hän törmäsi pumpattavan Barbaran postimyynti- ilmoitukseen.

Pitkällisen miettimisen ja säästämisen jälkeen hän päätti tilata ihmeellisen kuminaisen itselleen.

Pari viikkoa myöhemmin Ivaloon saapui paketti Aslakille, jota paikallinen Jouni postelijooni lähti viemään perille.

Perkeleellisessä lumipyryssä Jounin moottorikelkka meni sitten nurin, kuorma kaatui ja paketit hieman hajosivat.

Jounia uteliaana ihmisenä tietysti alkoi kiinnostamaan, mitä ihmiset olivat postilta saamassa, ja kiinnostuksen herätti Aslakin tilaus.

Pitkään nortti suupielessä ihmeteltyään, hän päätti pumpata moisen kapistuksen täyteen. Ihmetteli sitten lisää ja nosti Barbaran kelkansatulan päälle, ja pakkasesta huolimatta päätti kokeilla miltä moinen värkki tuntuu. No tuntuihan hyvältä se.

Lopulta pakettiin käytetty Barbara takaisin ja toimitus perille Aslakille, pimeiden iltojen
iloksi.

Kolme viikkoa myöhemmin tarinamme sankarit kohtasivat Ivalossa.

Jouni kysyy Aslakilta kuulumisia ja Aslak kertoo:
- Noh, nykhyään menee aikha ihan rathoisasti, osthin Barbharan ilokhsi.

Jouni tuumasi, muka mitään tietämättömänä:
- Noh, milthäs se moinen kaphistus tuntuu?

Aslak:
- Ihan aidoltahan seh, sainpha jopa tippurinhkin heti.

Kaunis blondi oli uimarannalla, ja sylissään hänellä oli pieni ja suloinen kissanpentu. Paikalle tuli nuori mies kameran kanssa ja sanoi:
– Päivää neiti. Olen 7päivää-lehden valokuvaaja. Saanko ottaa kuvan tuosta pienestä karvapallostanne?
– Tottakai. Hmm… Mutta mihin minä laitan tämän kissan siksi aikaa?

Lumikin ja 7 kääpiön mökillä aloiteltiin iltapuuhia ja kääpiöt jäivät sovistusti alakertaan nukkumaan.

Viisas sai yllättäen idean:
- Nyt kaikki pihalle pihalle ja mennään kaikki toistemme olkapäille seisomaan lumikin ikkunan alle, niin minä voin ylimmäisenä kertoa mitä Lumikki puuhaa makkarissa.

Näin tehtiin ja Viisas saatiin nippa nappa tarpeeksi korkealle.

Viisas aloitti kertomisen näkemästään:
- Se on nyt alusvaattesillaan... Nyt se riisuu rintsikat... nyt se riisuu pikkarit...

Kun täysin varoittamatta Lumikki lähti kävelemään kohti ikkunaa.

Viisas huutaa:
- Se tulee!

Viisaan alta kuuluu:
- Niin mullakin.
- Niin mullakin.
- Niin mullakin.
- Niin mullakin.
- Niin mullakin.
- Niin mullakin.