


Mainos:


Junassa istui rakastunut nuoripari vierekkäin ja heitä vastapäätä istui hyvin iäkäs mummo.
Mummo katseli nuorenparin kuhertelua sivusilmällä, hieman uteliaana ja samalla kyräillen mielessään.
Tyttö sanoi pojalle:
- Minulla on pää kipeä.
Poika suuteli häntä hellästi otsalle ja kysyi:
- No, lähtikö pääkipu?
Tyttö vastasi:
- Lähti, mutta minulla on korvakin kipeä...
Poika nuoli ja imi tytön korvaa kiihkeästi. Mummo vierestä katseli touhua tympääntyneenä.
Poika kysyi:
- Paraniko korvasärky?
Tyttö vastasi:
- Parani, mutta minulla on nyt kaula kipeä...
Poika taivutti tytön kaulaa ja imi sitä kiihkeästi.
Poika kysyi:
- Paraniko kaula?
Tyttö sirkutti:
- Aivan ihmeellisesti, mutta huuleni on myös kipeä.
Pojan imiessään kiihkeästi tytön huulta, hän tunsi kuinka joku tökkii häntä kävelykepillä jalkaan.
Mummo katsoi poikaa tiukasti ja kysyi:
- Nuori mies. hoidatteko myös peräpukamia?
Kaksi pappaa oli ongella. Toista alkoi yskittää ja hänen tekohampaansa putosivat veteen.
Toinen pappa ehdotti:
- Ongitaan ne ylös!
Toinen pappa vastasi:
- Joo otetaan repusta syötiksi lenkkimakkaraa. Siihen ne tarttuvat varmasti!
Alzheimerin ensimmäisiä merkkejä kenties, kun vanha mies nousi seksin jälkeen sängystä ja sanoi:
- Pitääkö maksaa vai oletko vaimoni?
Vanhempi mies oli oppinut asumaan omassa kodissaan ja oli kova törpöttelemään sekä käymään kylän pubissa. Hän kuitenkin joutui lopulta vanhusten palvelutaloon asumaan.
Eipä aikaakaan kun hän jo kaljoitteli asuntolassa. Kerran hän oli ottanut niin sanotusti liikaa. Hoitaja tuli ovelle tarkastuskäynnille.
Mies luuli olevansa pubissa ja hoilasi:
- Sanokaa vaan milloin tulee valomerkki, niin minä lähden.
Mun papalla oli tapana sanoa:
- Aina kun yksi ovi sulkeutuu edessäsi, niin toinen ovi avautuu.
Mutta hän olikin surkea timpuri...
Vanha pariskunta istui kahvipöydässä juoden päiväkahvia.
Vaari kysyi mummolta:
- Kuinka monen miehen kanssa olet nukkunut?
Mummo:
- Vain sinun kanssasi... muiden kanssa en nukkunut.
Pari oli rannalla ja mies päätti yllättää tyttönsä. Hän riisuutui ja hautautui hiekkaan niin, että vain mulkku jäi näkyviin.
Ohi käveli kaksi vanhaa naista.
Toinen sanoi ystävälleen:
- Silloin kun olin nuori, kullia sai aina kun halusi. Viisikymppisenä ei enää niin usein ja kun 60 tuli täyteen, kyrpää ei ole näkynyt. 70-vuotiaana teki jo pirusti mieli ja nyt kun vehkeet ei enää toimi ja kyykkyyn ei pääse, niin mulkkuja kasvaa jo maassa.
Mummo ja pappa olivat reissussa Tallinnassa. Heitä vastaan tuli joukko naisia lyhyissä hameissaan.
Pappa sanoo:
- Nuo taisivat olla niitä prostituoituja.
Mummo vastaa:
- Tais siinä pari huoraakin olla.
Yksinäinen leski, 70-vuotias nainen päätti, että olisi aika etsiä rinnalle mies jakamaan elämän viimeisiä vuosia. Täten hän laittoi ilmoituksen paikalliseen sanomalehteen:
“Halutaan mies! Pitää olla saman ikäinen, ei saa hakata minua, ei saa juoksennella muiden naisten perässä ja täytyy vielä olla hyvä petipuuhissa. Kaikki hakijat tulkoot käymään henkilökohtaisesti!“
Seuraavana aamuna nainen kuuli ovikellonsa soivan.
Yllätyksekseen oven takana oli harmaahiuksinen herrasmies, joka istui pyörätuolissa. Hänellä ei ollut käsiä eikä jalkoja.
Leski sanoin miehelle:
- Et kai kuvittele minun valitsevan sinua? Katso nyt sinua, eihän sinulla ole jalkoja!
Pyörätuolissa istuva herrasmies hymyili vienosti ja vastasi:
- Niin ja sen takia en voi juosta vieraissa!
Leskirouva totesi:
- Mutta eihän sinulla ole käsiäkään!
Jälleen vanha herrasmies hymyili ja tokaisi virne kasvoillaan:
- Niin ja sen vuoksi en voi ikinä hakata sinua.
Leski nosti hieman kulmakarvaansa kysyessään mieheltä viimeisen kysymyksen:
- Oletko sinä hyvä sängyssä?
Pyörätuolissa istunut raajaton vanhus nojasi taaksepäin valtava hymy kasvoillaa ja totesi:
- Miten sinä kuvittelit että minä soitin ovikelloa?
Toimittaja tuli vanhainkotiin haastattelemaan 90-vuotiasta pappaa.
Jonkun aikaa muita juteltuaan toimittaja kysyi:
- Millonkas sitä ollaan oltu naisen kanssa viimeksi?
Papparainen mietti hetkisen ja sanoi:
- Se oli varmaankin yheksäntoista viiskymmentä.
Toimittaja sanoi:
- No, edelliskerrasta onkin sitten jo ollut jonkin aikaa.
Papparainen tokaisi:
- Eihän tuosta ole kuin reilut kaksikymmentä minuuttia!








