Nalle-Puhin veli

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Mikä on maailman lyhin kirja?
- Venäjän 2000-luvun sankarikenraalit.

Savolaisilla on niin huono suuntavaisto, että ne nukkuu sängyssäkin poikittain.

Miksi porkkana itki junassa?
- Koska hän istui sipulin vieressä.

Vanha Neuvostoliittolainen partahöylä oli niin nerokas, ettei siinä tarvinnut edes vettä eikä partavaahtoa:
Vesi tuli silmistä ja vaahto suupielistä.

Mies nousi lentokoneseen ja tiedusteli varmuuden vuoksi lentokapteenilta:
- Pääseekö tällä koneella Alaskaan?

Kapteeni mittareita tutkien vastasi:
- Katsotaan nyt ensin, päästäänkö edes ylöskään!

Neljä miestä tarinoi keskenään baarissa. Yksi lähtee käymään vessassa ja muut jatkavat.

Ensimmäinen miehistä aloittaa:

- Olin ensi alkuun huolissani, että pojastani tulisi luuseri. Hän aloitti nimittäin autoliikkeen autonpesulinjalla, mutta hänelle annettiin mahdollisuus ryhtyä myyntimieheksi. Hän sai niin paljon autoja myytyä, että osti ennen pitkää koko liikkeen. Nyt hän on niin rahoissaan, että osti juuri parhaalle ystävälleen Mersun syntymäpäivälahjaksi.

Toinen miehistä jatkaa:

- Minäkin olin huolissani pojastani. Hän aloitti yhden kiinteistöfirman huoltomiehenä, mutta eteni niin pitkälle, että osti koko firman. Nyt hän on niin menestynyt, että osti juuri parhaalle ystävälleen talon syntymäpäivälahjaksi.

Kolmas miehistä tuumaa:

- Sillä lailla... Minun poikani aloitti lakaisemalla lattioita ja nyt hän on niin rikas, että lahjoitti juuri parhaalle ystävälleen miljoonan arvosta Nokian osakkeita tämän syntymäpäivänä.

Tässä vaiheessa neljäs mies palaa vessasta. Toiset selittävät hänelle kertovansa tarinoita pojistaan, jolloin mies sanoo:

- Minua hävettää tunnustaa, että poikani on minulle varsinainen pettymys. Hän aloitti kampaajana ja on sitä edelleen 15 vuoden jälkeen. Hän on homo ja hänellä on useita poikaystäviä. Mutta on asiassa valoisiakin puolia: hän sai juuri poikaystäviltään syntymäpäivälahjaksi uuden Mersun, uuden talon ja miljoonan arvosta Nokian osakkeita.

Isokokoinen poika nimeltä Iso-Tero matkusti bussilla joka päivä.

Aina bussiin noustessa hän sanoi kuljettajalle:

- Iso-Tero ei maksa.

Kuljettaja ei uskaltanut tehdä mitään, koska Iso-Tero oli niin iso ja voimakas. Näin tapahtui joka päivä.

Lopulta kuljettaja alkoi nostella painoja ja vetää douppia, jotta hän tulisi voimakkaammaksi ja voisi vaatia Iso-Teroa maksamaan.

Puolen vuoden kuluttua kuljettaja olikin voimakkaampi kuin Iso-Tero. Niinpä eräänä päivänä kun Iso-Tero tuli jälleen bussiin ja sanoi, kuten aina ennenkin:

- Iso-Tero ei maksa.

Niin kuljettaja uskalsi nyt kysyä häneltä:

- Ja miksi sinä et maksa?

Iso-Tero katsoi kuljettajaa hämmästyneenä ja sanoi:

- Iso-Terolla on kuukausikortti.

- Ruuan matka suusta vatsaan kestää 7 sekuntia
- Ihmisen hius kestää 3 kilon painolastin
- Miehen penis on kolme kertaa pidempi kuin peukalo
- Lonkkaluu on yhtä kovaa kuin sementti
- Naisen sydän lyö nopeammin kuin miehen sydän
- Ihmisen jalkapohjassa on noin sata miljardia bakteeria
- Nainen räpyttää silmiään kaksi kertaa nopeammin kuin mies
- Käytämme 300 lihasta vain pysyäksemme pystyssä
- Naiset ovat jo lukeneet tämän tekstin, mutta miehet tuijottavat vieläkin peukaloaan

Oletko aina miettinyt, miksi tyypit sanovat “ken tietää“ ?
Vaikka ei Keniltä ikinä kuitenkaan kysytä sit mitään.

Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.

Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.

Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.

Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.

Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.

Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.

Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.

Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:

- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.

Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:

- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!

Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.