Nalle-Puhin veli

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Vieras mies istuu lentokoneessa pienen tytön vieressä.

Mies puhuttelee tyttöä:
- Jutellaanpas vähän. Olen kuullut, että aika kuluu nopeammin, jos puhutaan naapurin kanssa.

Pieni tyttö, joka oli juuri avanut kirjansa, sulkee sen hitaasti ja sanoo miehelle:
- Mistä haluat puhua?

Mies vastaa:
- En tiedä... Miten jos puhuisimme ydinvoimasta?

Tyttö sanoo:
- OK. Tämä on mielenkiintoinen aihe. Mutta sallitko ensin yhden kysymyksen?
Hevonen, lehmä ja kauris syövät kaikki sitä samaa tavaraa, nimittäin ruohoa.
Mutta kauris ulostaa papanoita, lehmä litteän lantakasan ja hevonen taas kakkaroita.
Tiedätkö, mistä tämä johtuu?

Mies miettii vähän ja vastaa sitten:
- Enpäs tiedä.

Tyttö:
- Uskotko olevasi riittävän pätevä puhumaan ydinvoimasta, kun et tiedä edes paskasta mitää.

Maalla elettiin vielä aikaa, kun lehmien keinosiemennys teki vielä tuloaan.

Talossa oli isäntäväen lisäksi tomera vanha piika ja odotettiin seminologin nimistä henkilöä käymään ensimmäistä kertaa.

Navetassa odotti yksi kiimainen lehmä tiinehtymistään. Tilan muut eläimet olivat ulkona laitumillaan.

Piika oli tehnyt kaikki valmistelut seminologia varten. Hän oli putsannut pilttuun, elikon takapään sonnasta ja levitellyt lehmän alle pehkuja.

Sitten tuli auto pihaan ja kohtelias mies tuli salkkuineen navetalle.

Piika sanoi miehelle:
- Päivää, tuossapa on se lehmä. Mie löin tuohon seinään naulan, johon voitte sitten housut heittee. Minä en ilkee moista katella ja lähenkin ulos siksi aikaa.

Mistä Alistair Maclean sai idean kirjaansa “Kotkat kuuntelevat“?

- Hän oli puhelimessa ja raollaan olevan oven takana oli keittiössä samaan aikaan anoppi ja naapurin täti.

Kaksi melkolailla vaiteliasta maalaisukkoa, tapasivat käydä joskus harvoin toistensa luona kylässä.

Toinen ukoista koputti pitkästä aikaa naapurinsa ovea ja asteli tupaan.

Meni varmaan kolme varttia, kunnes talon isäntä kiikkustuolissa istuen rohkeni kysyä:
- No onkos ulkona kylmä?

Siihen vieras vastasi:
- Mitä nyt pari astetta pakkasta.

Johon isäntä:
- Siitä nyt ei kannata paljon puhua.

Vieras sanoi:
- En minä olis puhunutkaan, jos sinä et olis kysynyt.

Milloin Pinokkio sai tietää olevansa puusta tehty?
- Kun hänen käsi syttyi palamaan.

Lapissa oli kova pakkastalvi, toimittaja aamukahvilla soitteli ja kyseli, miten kova pakkanen missäki on.

Soitti ensin Muonion Matille, ja kysy paljoko on pakkasta?
- Miinus 52 astetta, kuulu vastaus.

Sitten toimittaja soitti Enontekiölle Aslakille:
- Paljonko sitä teillä on pakkasta?

Aslak:
- Nah, ootappako mie katton... Miinus viistoista astetta.

Toimittaja ihmetteli että miten se on mahollista, kun kerta Muoniossaki on -52 astetta?

Aslak tuumasi:
- Nah, onkhan niillä Muoniolaisilla net mittarit sithen ulkhona?

Miten tehdään tamperelainen hulluksi?

- Laitetaan se ensin pyöreään huoneeseen ja sanotaan, että tuolla nurkassa on mustaa makkaraa.

Miksi Tolkien kuvaa kirjoissaan puukansaa niin yksityiskohtaisesti?

- Jotta tietäisimme Entistä enemmän.

Kolme kaveria meni kioskille.

Ensimmäinen sanoi myyjälle:
- Salmiakkimerkkareita eurolla.

Myyjä otti tikkaat ja kiipesi hakemaan purkin ylähyllyltä, antoi salmiakit ja laittoi purkin takaisin.

Toinen poika vuorostaan: 
- Salmiakkimerkkareita eurolla.

Jälleen myyjä kiipesi hakemaan purkin ylähyllyltä, antoi salmiakit ja kysyi kolmannelta pojalta:
- Otatko sinäkin salmiakkimerkkareita markalla?

Kolmas poika vastasi:
- En.

Myyjä kiipesi tikkailla jälleen ja laittoi purkin takaisin ylähyllylle.

Kun myyjä palasi takaisin tiskille, kolmas poika sanoi:
- Salmiakkimerkkareita kahdella eurolla!

Oli öky talo ja siellä pahankurinen akka, sekä väkeviin menevä isäntä.

Kerran kun isäntä oli tulossa kännissä kotiin, niin hän arveli akan taas olevan kaulimen kanssa vastassa.

Koska isäntä tiesi mitä taas oli tulossa, niin hän meni talliin, otti hevosen ja vei sen oven eteen. Isäntä koputti oveen ja kun akka aukaisi oven, niin hevonen potkaisi niin, etttä akka lensi talon takaikkunasta pihalle ja kuoli.

Hautajaisissa sitten pappi ihmetteli kun seurasi leskeksi jäänyttä isäntää. Nimittäin kun isäntä kätteli surunvalittajia, toisille niistä isäntä vain nyökkäsi ja toisille hän puisti päätä.

Pappi kysyi mistä moinen johtui, niin isäntä selitti, että toiset ottivat kovasti osaa suruun, mutta toiset taas kysyvät, että onko hevonen myytävänä.